Joskus viime vuonna (en muista oliko vielä kesä, loppukesä vai jo alkusyksy) huomasin, että Nelonen esittää jotain halinallesarjaa töllössä lähes jatkuvalla syötöllä (sekä arki- että viikonloppuaamuisin [näköjään ei enää tällä hetkellä]). Nopealla tutkailulla huomasin että kyseessä on tarkalleen ottaen sarja nimeltä Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (Care Bears: Welcome to Care-a-lot) vuodelta 2012. Päätin "repäistä", ajastin digiboksini ja vähitellen katselinkin sarjan kaikki 26 jaksoa läpi syksyn aikana.
Nyt voin siis kerrankin ja vihdoin sanoa oikeasti katsoneeni kokonaisen halinallesarjan! Saavutus sekin! \o/
(Vanhojen halinallesarjojen jaksoja voisi toki YouTubestakin katsoa enkun kielellä ihan ilmaiseksi ja laillisesti viralliselta halinallejen tubekanavalta, ainakin tällainen soittolista löytyy, eiköhän minulta vielä joskus liikene aikaa ja kiinnostusta... [pitäisi vielä nähdä sen verran vaivaa ja plärätä tuo soittolista läpi ja tarkistaa, löytyvätkö kanavalta kaikki jaksot vai ei :-D toisaalta ei sillä ole ehkä niin väliä kunhan jotain joskus ehtisi katsoa...])
 |
| Tätä kuvaa on käytetty Nelosen sivuilla ja ohjelmaoppaissa. Kuvassa sarjan pääkuusikko. |
Mistäs tässä sarjassa on kyse? Noh, halinallet asustelevat Halimaassa ja puuhastelevat kaikenlaista. Välillä nallet duunailevat ihan keskenään ja välillä nämä saavat vieraikseen ihmislapsia. Välillä nallet tarvitsevat apua ihmislapsilta, välillä toisinpäin.
Siis aika lailla samaa tavaraa mitä se on 1980-luvulta alkaen ollut.
Keskiössä on kuusi "aikuista" halinallehahmoa. Vanhoja tuttujahan nämä enimmäkseen ovat, ja jos hahmojen luonteita ehkä onkin vähän muutettu niin ei se ainakaan huonolta vaikuta (muistetaan toki, että oman kokemukseni perusteella itse en henkilökohtaisesti pidä halinalleja kovinkaan persoonallisina hahmoina vaikka designit ovatkin somia - halinallekuvitettuja postikortteja jne. silti suurella todennäköisyydellä ostaisin jos tulisi vastaan).
 |
| Helläsydän ja sukulaislapsi Ihmesydän. |
Helläsydän on nallejen vastuullinen ja rauhallinen johtajahahmo. Mutru on sama vanha yrmy joka rakentelee ja korjaa (ja on aina nälkäinen). Ilonalle on nimensä mukaisesti iloinen ja yhden nallen tsemppari-huutosakki (ja muutoin touhuaa kasvimaalla). Aurinkoinen on energiaa pursuava urheilija. Reilunalle on porukan leipuri joka ymmärtää eläinten puhetta, ja Sopusointu on itsevarma ja musikaalinen diiva. Joukon seitsemäntenä on vasta nallelapsonen ja kyselyikäinen Ihmesydän joka on sukua Helläsydämelle. Sarjan ilkiö on vihreä ja pörröinen, kruunupäinen Petonen (eng. King Beastly). Muitakin halinalleja sarjassa tavataan, ja jotkin yksilöt ovat liki keskeisinä hahmoina, mutta harmillisen pieneen rooliin ne jäävät, haliserkkuja puolestaan sarjassa ei tavata ollenkaan.
 | |
| Petonen on kiltisti lähinnä kiusankappale, ei oikea pahis. |
 |
| OMG muitakin halinalleja on, mutta etäisiksi täyte/taustahahmoiksi jäävät... (olisi niitä voinut enemmän hyödyntää tarinallisesti kun ne kerta on viitsitty mallintaa, värittää ja kaikkea?) |
 |
| Jalin ja Halin inkarnaatiot esiintymässä yhden jakson verran (kai, en muista enää). |
Tämä oli minulle ensi kerta kun katsoin CGI-animoituja halinalleja (tiedossani on, että niitä on kyseisessä formaatissa aiemminkin tällä vuosituhannella tehty). Kohtalaiselta näyttää ainakin tämä sarja. Nallet ovat pehmoisia ja söpöjä, ja itse sarjakin oli loppujen lopuksi ihan katsottava, joskin myös helposti unohdettava. Siihen oli melko helppoa hypätä ihan keskeltäkin mukaan. Tarinoissa on toimintaa, mutta lämminhenkinen ja opettavainen pohjavire; saman oloisia tunnelmia ja juttuja mitä mieleen on lapsuuden vanhoista halinallepiirretyistä jäänyt. Konsepti on pysynyt koko lailla samana, vaikka halinallejen eri aikakausien inkarnaatiot ovatkin hieman erilaisia.
 |
| Tämän nallen kanssa lähtisin teelle (tai kahville, tai kaakaolle) koska vaan <3 |
Jos suosikkihahmoja tarvitsee nimetä, niin Mutruhan se edelleen on ylivoimaisesti vahvin ja omintakeisin halinallepersoona, joka ilmentää myös negatiivisia tunteita ja antaa luvan käsitellä niitä, siitä ei pääse mihinkään. Mutta koska Mutru on niin liki-itsestäänselvä vastaus, niin nimeän suosikikseni myös Reilunallen, jolla on myös ehdottomasti kivoin asumus tässä sarjassa!
 |
| Reilunallen asumus. Muillakin nalleilla on persoonalliset asumukset, mutta jos saisin valita jonkin niistä käyttööni niin kyllä se tämä puumaja olisi. *_* |
 |
| Itse Reilunalle. Keksien leipominen (ja syöminen) on kivaa! |
Myös Ilonalle on kiva, vähän niin kuin miedompi halinalleversio My Little Pony-sarjan Pinkie Piesta. :´-)
 |
| Ei Ilonallen työkään näköjään ole aina helppoa (vaikka miten olisi muistilappuja apuna, auts), muiden ilostuttamisessakin tulee jossain kohtaa vastaan oman itsen rajallisuus... |
Muuten ihan kiva tämän vuosituhannen lastenohjelma, mutta...
Sarjan katselukokemukseen liittyy muutama pieni ärsyynnys. Ensinnäkin dubbauksen puhekielisyys. Se särähti välillä ikävästi korvaan. En ole kuulostellut, puhuvatko nallet alkujaankin puhekielellä enkkuversiossa, mutta jos niin on, niin taas kerran käännöksen kirjaimellisuuden olisi voinut jättää vähemmälle tai kokonaankin pois. Puhekielisyyteen tottuu kyllä, mutta kyllä se myös nakersi hahmojen uskottavuutta tuntuvasti, ellei suorastaan merkittävästi. (Tosin Helläsydämen tapauksessa uskottavuutta nakertavat muut, perinteiset syyt... [kuva alempana!])
Toiseksi, suomidubbauksen tekijöitä ja ääninäyttelijöitä ei ole kreditoitu. Vaikka ääninäyttelijät aika hyvin tunnistaisi muutenkin, niin kyllä varmistus olisi aina kiva saada. En haluaisi uskoa, että on todella niin hankalaa editoida loppuun edes sekunnin ajaksi välähtävät suomiversiokreditit. Eivätkä ne nyt niin paljoa ohjelma-aikaa lisää. (Ja voisihan ne siis editoida vaikka alku- tai lopputekstien päällekin...)
Kolmanneksi ja ehkä eniten kummeksuttavinta on jaksojen esitysjärjestys. Jälkikäteen katsoin jaksolistaa Wikipediasta eikä se näyttänyt samalta kuin se järjestys jossa minä olin jaksot tallentanut ja katsonut (ja joka on myös Nelosen Ruutu-palvelussa). Sarja toki etenee episodisesti eikä siinä sinällään vaikuttanut olevan jatkuvajuonisuutta tai eteneviä teemoja (Ihmesydämen vähäistä kasvukehitystä lukuunottamatta), mutta silti tuo erijärjestys on vähäsen outoa...
Tutkailin jälkikäteen vähän lisää, ja huomasin että sarja onkin ilmeisesti dubattu suomeksi melko tuoreeltaan aikanaan, vanhoja ohjelmatietoja löytyy jo vuodelta 2013. Tuolloin sarja on pyörinyt Maikkarin Juniori-kanavalla pelkällä Halinallet-nimellä. Sittemmin se on päätynyt melkeinpä jonain jämätäytteenä Nelosen lastenaamuohjelmistoon? Eipä siinä, halinallejen välittämisen ja tunteiden jakamisen konsepti toimii vuodesta ja sukupolvesta toiseen. Ei valittamista, loppujen lopuksi.
Ilmeisesti sarjalle tehtiin jatkoa vuonna 2015 ja siinä ovat haliserkutkin mukana, mutta tuo jatkosarja lienee julkaistu toistaiseksi vain Netflixissä.
 |
| Helläsydämen uskottavuutta nakertava pöljäily jatkuu edelleen myös 2010-luvulla... :-) |
... jotenkin minusta tuntuu että julkaisen blogissani tiheämmin halinallejaarituksia kuin pikkuponijaarituksia. Mitäs tämä tämmöinen on? XDP Pitäisiköhän näitä nallejaarituksiakin alkaa numeroida?