Näytetään tekstit, joissa on tunniste korvamadot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korvamadot. Näytä kaikki tekstit

perjantai 7. elokuuta 2020

Pari Eukko pikkurilli-musiikkivideota

Mietin aluksi, että vain päivittäisin Herttainen Muori Pippuri (siis Eukko pikkurilli)-jaaritustani, mutta sitten päätinkin, että en - eivät kai ne harvat lukijani jaksa kahlata läpi vanhaa ja luultavasti jo aiemmin luettua tekstiä vain siksi että olen päivittänyt jotain yhtä kohtaa. Joten!

Huomasin tässä kesällä, että pari Eukko pikkurilli-animeen liittyvää YouTube-videota ovat taas katseltavissa. Olisin mieluusti upottanut tai linkittänyt ne tuohon mainittuun aiempaan jaaritukseeni jo silloin kun olin työstämässä sitä, mutta minkäs teet. Toinen video oli hävinnyt tubesta kokonaan, ja toisesta oli vaimennettu ääni, tekijänoikeusjuttujen takia tietysti. Voi olla että videoille käy jatkossakin vielä jotain, mutta koska ne nyt ainakin toistaiseksi vielä ovat katsottavissa, niin otan tilaisuudesta ilon irti!

Ensimmäinen video on japanilainen fanin editoima musiikkivideo sarjan sikäläisestä alkutunnarikappaleesta "Yumeiro no Spoon" ("Unelmien värinen lusikka"). Harvemmin noin ylipäätään katselen fanien tekemiä musiikkivideoita, mutta silloin kun katson, en oikeastaan kaipaa monimutkaista kikkailua ja editointia. Yksinkertainen on kaunista, ja video on hyvä, jos se on leikattu hyvin. Ja tämä on.

Videon lataaja: tarou1944. Samalta lataajalta löytyy myös vastaavanlainen video lopputunnarikappaleesta, mutta sen voi tsekata ehkä myöhemmin...

Toinen video on taas "virallinen" musiikkivideo siinä mielessä, että siinä on eksklusiivista, juuri videota varten tehtyä animaatiota (tämä tubeenladattu pätkä vaikuttaa olevan vanha ja VHS-kasetilta ripattu). Kappaleen nimi on "Ringo no mori no konekotachi" ("Omenametsän kissanpennut", kuulostaa melkein ällösöpöltä :´D), ja se on tietysti soitettu sarjan lopputunnarina. Erityisesti tämän videon tubestakatoaminen on harmittanut minua - siksi onkin useiden vuosien jälkeen ihanaa nähdä se taas. Ja kuten siinä varsinaisessa Eukko pikkurilli-jaarituksessani jo mainitsin, tämä on iloisimpia korvamatojani. ♫

Päivitys 25.8.2022: tämä video on näköjään jatkuvasti poistouhan alla. Yritän kuitenkin tarkkailla tilannetta säännöllisesti ja sikäli kuin huomaan videon kadonneen ja löydän sen taas uudestaan, upotan sen myös blogiin uudestaan.

Videon lataaja: RN エヘン虫

Videossa on laulun sanat japaniksi, niin että kaikki lukutaitoiset voivat laulaa mukana (tämän videon avulla itse asiassa romanisoin aikoinaan sanat itselleni ja osaan ne vieläkin melko hyvin ulkoa). Kiintoisaa muuten on, että siihen YLEn kasariaikaiseen suomidubbaukseen on tunnarilaulujen sanoitusten osalta ilmeisesti käytetty pohjana japaniversion sanoituksia tai luultavammin niiden käännöksiä, kun suomeksikin esim. tässä loppulaulussa lauletaan tanssimisesta ja lintukuorosta. :) (Ja jos olen ymmärtänyt oikein, tämä video on aikoinaan esitetty Japanin yleisradioyhtiö NHK:n Minna no uta-ohjelmassa, jossa esitellään kuluvan aikakauden hittibiisejä.)

tiistai 24. marraskuuta 2015

Ani-tädin soiva Di Gi Charat-joulukalenteri, esittely (taikka luukku #0)

Ajattelin tänä vuonna pykätä blogiini tällaisen jutun. :-)


Vaikkei blogini ole kovin tunnettu ja suosittu (en siihen kyllä ensisijaisesti pyrikään), ajattelin silti kokeilla tehdä tällaisen jonkinmoisen blogijoulukalenterin ainakin kerran, tulevista vuosista ja niiden meiningeistä en sitten tiedä. Ei tämä kalenteriaihe varsinaisesti mitenkään blogaamiseen liity (ja yleinen jaarittelufiilis on tällä hetkellä hiukan vähissä), mutta joka tapauksessa blogi toimii kalenterin alustana.

Idean tähän sain kun yksinkertaisesti kaivelin viime vuoden joulun alla kovalevyjen uumenista musiikkia silloin vastikään hankkimaani mp3-soittimeen (uskokaa tai älkää, tämä semijäärä-täti hankki elämänsä ensimmäisen ämppärin vasta vuonna 2014!), ja huomasin, että Di Gi Charatista on verrattain paljon musiikkia. (Di Gi Charatista olen kirjoittanut blogissa aiemmin vähän, ja jos tämä nimike ei ole tuttu, jaarituksen voi lukea tästä, tuntemus ei kuitenkaan ole välttämätöntä.) Joten sitten ajattelin että olisikohan musiikkia niin paljon, että siitä saisi koostettua jotain hauskaa ja jouluisaa, ja tässä tämä nyt sitten on. Eli mikä? Ani-tädin soiva Di Gi Charat-joulukalenteri, eli käytännössä se tarkoittaa, että upotan tänne blogiin joka päivä jouluaattoon asti yhden Di Gi Charat-biisin. (Kököhköä kuvaeditointia myös luvassa. :-p) Pyrin päivittämään blogin aina aamuisin, mutta en voi taatusti luvata mitään, mutta toivon mukaan päivitykset pysyvät edes jotenkuten aikataulussa. :3 (Itse asiassa minulla on aikomuksena ajastaa koko joulukalenteri päivittymään itsekseen, mutta en siltikään ole varma voiko Bloggerin ajastustoimintoon täysin luottaa. ;3)

Kalenteria on työstetty periaatteessa vähän koko vuoden ajan idean keksimisestä lähtien, ja panostus voi olla 100% turhaa, mutta mitäs siitä. :D (Tai no, panostus ja panostus... vähän ollut tekeillä koko vuoden ajan, mutta silti melkein meinannut jäädä viime tinkaan paikoittain, mutta ei siitä sen enempää. Haluan silti yrittää.)

Oikeastihan toivon, että ihmisillä on tekemistä joulun parissa niin ettei kenelläkään ole aikaa roikkua internetissä jotain hupsuja blogeja seuraamassa. ;-> Mutta sikäli kuin jos näin kuitenkin on, niin toivon, että tästä kalenterista on pientä ajankuluviihdettä, kukaties joulun viritettäkin. Di Gi Charatin musiikit ja kappaleet ovat eivät-mitenkään-yllätyksellisesti enemmän tai vähemmän Teolliselta ja Kaupalliselta kalskahtavaa musiikkia, mutta niin on melko suuri osa musiikista aina ollut. :> Ehkä tämä käy vaihtelusta, tai sitten ei.

Joulu- ja talvihenkisiä biisejä Charatissa on useampiakin, kuitenkaan en laittanut kalenteria täyteen pelkästään niistä, joten muut vähemmän jouluiset kappaleet ovat sellaisia omia henkilökohtaisia suosikkejani, toivon mukaan ne kelpaavat kuuntelijoillekin.

Tämä oli pelkkä esittely, itse blogijoulukalenteri löytyy tästä linkistä.

Hyvää joulun odotusta! (Vietättepä sitä miten tahansa. ;>)

lauantai 31. toukokuuta 2014

Vilkaisuna: Ninjapingviini Manmaru

Tämä blogiteksti on väsätty poikkeuksellisen nopeasti, sillä täti on tällä hetkellä jokseenkin innoissaan hiljattain tekemästään löydöksestä. :D

Tai oikeammin sanottuna uudelleenlöydöksestä. YouTubessa kun on tullut hilluttua monta vuotta niin siinä on ehtinyt näkemään kaikenlaista, ehdottomasti parhainta antia ovat olleet animesarjojen tunnuskappalevideot, niitä voi aina katsella vaikkei välttämättä itse sarjoja tulisikaan katsottua. Yksi mieleenpainuvimmista on ollut Ninpen Manmarun (1997-1998) alkutunnari.


Hitsi, mieleisimpiä korvamatojani. Hyväntuulisuudessaan tarttuvimpia tunnaribiisejä ikinä!

Tuo kyseinen video kuuluu kategoriaan "alan etsiä uudestaan jos huomaan sen kadonneen tubesta". Tämäkin pätkä on ehtinyt vuosien aikana ilmestyä ja kadota moneen kertaan, ja edellisestä näkemiskerrasta oli mennyt jo useampi vuosi niin että uskoin jo, etten välttämättä enää koskaan sitä näekään. :D Ainoa lohtuni on ollut biisin kokopitkä versio, jota on mukava kuunnella aina silloin tällöin, mutta sittenkin olen kovasti kaivannut myös sitä tunnarin visuaalista matskua. (Joten ehkä innostukseni on ymmärrettävää?)

Biisi on tarttuva ja kuvallinen antikin miellyttää sen verran, että haluaisin katsoa sarjan ihan pelkän alkutunnarin perusteella. (Itse asiassa muistelen, että olen joskus jonkun jakson tai pari katsonutkin, mutta sekin lienee ollut joskus viime vuosikymmenellä tuben olemassaolon aikaan, enkä enää muista mitään.) Sarja kertonee ninjapingviinin ja tämän kavereiden kommelluksista. En tiedä onko kyseessä lastenohjelma vai kaikenikäisten kohelluskomedia, luultavasti jälkimmäinen. :D

Vielä vain paranee, kun näköjään koko 30-jaksoinen sarja näkyy ladatun YouTubeen. Luulenpa että tässä lienee yksi tämän kesän animenkatsomisprojekteistani. :D (En uskalla pantata katsomista varmaankaan kauaa, pelkään niin lujaa että tämä ehtii jälleen kadota tubesta. XP) (Lisäys 28.6.2014: voi rähmä, pelkäämäni tosiaan tapahtui, sarja näkyy poistetun tubesta kokonaan, samaten kuin upottamani videokin. Onneksi ehdin kuin ehdinkin juuri katsoa sarjan läpi ensin!) Virallisia tai fanien tekemiä tekstityksiä ei ole, mutta sehän ei estä katsomasta, ja luulen, että jos tarvitsen lisävalaistusta johonkin, saan sitä luultavasti pieniltä, mutta peruskattavilta englanninkielisiltä fanisivuilta jotka edelleen ovat olemassa! :´)

Kaipa tätä myötä toivotan hyvää kesää, blogiinkirjoittelutahti ei ole muutenkaan kovin tiuha, ja voi olla että kesän aikana tahti on vieläkin verkkaisempi, jää nähtäväksi.

lauantai 17. toukokuuta 2014

Ani-tädin euroviisujälkipyykki 2014

Viisujaaritusta jälleen. Viisut olivat ja menivät jo ajat sitten, mutta haluan silti jälkipyykkäröidä viiveellä. Jossei kiinnosta, voit skipata. :>

Eli mitä sanottavaa minulla on tämän vuoden euroviisujen jälkeen? Noh, ensinnäkin tänä vuonna lähes kaikki omat "suosikkini" pääsivät jatkoon semifinaaleista (Portugalia lukuunottamatta, mutta se ei ollut mikään ylläri), näin montaa omaa suosikkia en muista aiemmissa katsomissani viisufinaaleissa olleen. Tosin tänä vuonna taisikin olla jotenkin vähän tai vähemmän maita mukana? Se selittäisi asian; ei ole ollut niin paljon maita joista valita suosikkeja eikä niin paljoa semifinaaleissa karsiutujia.

Koska biisit on kuunneltu jo esikatselussa, itse viisuissa huomio kiinnittyy siihen esitykseen ja lavashowhun. Niistä silmiä miellyttävistä (ja pistävistä) voisin kirjoittaa sanasen tai pari. Laitan nämä esiintymisjärjestykseen koska en jaksa rankata parasta showta; mitään itseäni tositosi säväyttävää ei tänä vuonna ollut.

1. Ukraina


Ukrainan lavaesitystä kohtaan on melko ristiriitaiset fiilikset, en tiedä mitä mieltä olla, visuaalisesti jotenkin epätasainen esitys. Katseeni ja huomioni kiinnittyy esityksen alusta väkisinkin enemmän tuohon isoon "hamsteripyörään" ja siinä temppuilevaan ja juoksevaan miestanssijaan (vai akrobaattiin, mikä liekään), joita laulajatar kuitenkin yrittää peittää. Valtaosan ajasta tuntuu, että joku tai jokin on nyt tiellä. (Itse viisu oli perusrenkutus, joka itsessään kyllä on jäänyt ikävän tehokkaasti korvamadoksi päähän soimaan. :P)

4. Islanti


Islanti kuulosti ja näytti justiinsa niin kivalta lavalla kuin odotinkin. Ehdottomasti kevyin ja hyväntuulisin biisi ja iloisin ja värikkäin show tänä vuonna.

6. Romania


Romanian esitys taisi koreografialtaan olla melko sama kuin esikatselun esitysvideossakin, paitsi että nyt viisuissa piano lavalla oli ympyränmallinen. OVI-herra ei ihan ehdi juoksemaan ajoissa pianolle (videossa kohdassa 2:34) silloin kun sitä "pitäisi" pimputtaa, tämä ehtii hitusen pistää silmään. :\ Muutenkin tuntuu vähän hölmöltä tuollaisen livesoittamisen illuusion luominen,  ja vielä vain osittain eikä vaikka niin että äijä olisi pianolla koko biisin ajan. Ihan samantekevää kyllä kaikki; kun eihän siellä viisulavalla oikeasti edes soita kukaan! :D

7. Armenia


Armenian viisu oli finaalissa ensimmäinen esitys, joka nosti karvat pystyyn. Tykkäsin biisistä esikatselussa, tykkäsin live-esityksestä.

8. Montenegro


Montenegron esitys oli mielestäni viisujen kaunein, sinisävyisistä valotaustoista paras ja luistelijatyttö hyödyntää lavatilaa laajasti eikä siltikään dominoi esitystä epämiellyttävästi (tai sitten kamerakohteet ja -kulmat on valittu oikein).

11. Itävalta


Itävallan esitys on ehkä staattisin, mutta hyvä osoitus siitä että ei siellä viisulavalla välttämättä tarvita ylimääräisiä ja turhia tilpehöörejä, kummia härveleitä tai sirkusakrobatiaa (toisaalta ehkä esiintyjää itsessään voitaneen pitää friikkisirkuksen vetonaulana? ;D). Savua oli vähän, ja pyroefektejä vasta ihan lopussa, jos tästä jotain voi sanoa puuttuneen, niin tuulikone ehkä? :D No ehkä se olisi sentään ollut jo liikaa.

15. Venäjä


En erityisemmin diggaillut Venäjän viisusta, mutta lavaesitys säteili ihan kivasti.

19. Espanja


Espanjan viisussa tanssitaan sateessa, mutta viisulavalla ei sentään oikeasti satanut vaikka melkein uskottavalta näyttikin ja tunnelma on kohdillaan.

21. Unkari


Usein on käynyt niin, että biisi, josta olen tykännyt viisujen esikatselussa, ei kuulosta hyvältä livenä (ja/tai sitten lavaesitys on karmea). Unkarin viisulle kävi vähän näin tällä kertaa, mielestäni se ei lavalla kuulostanut niin hyvältä. Biisin tarina ja tunnelma muuten oli kuitenkin sovitettu lavaesitykseksi niin hyvin kuin sen nyt ylipäätään olisi voinut tehdä, luulisin...

Sitten yleisiä kommentteja; Puolan viisun esityskieli olikin ilahduttavasti puoliksi puolaa kun esikatseluissa biisi oli kokonaan englanninkielinen (itse viisua se ei tosin sisällöllisesti paljoa parantanut), ja lavalla nähtiin vielä yksi tisulirako sentään, piste. Suomen viisu, ehkä esityskin (tai no en nyt tiedä) taisi ihan konkreettisesti olla something better, koska Suomen loppusijoitus viisuissa oli 11., ja ilmeisesti kaikkiaan paras sitten sen Lordin viisuvoiton. Jee Suomi. Ja Itävallan voitto... noh, kyseisen viisuesityksen jälkeen halli kuului raikuvan siihen malliin että ajattelin että todennäköisyys voittoon on kasvava. Ranska olisi minun puolestani saanut pärjätä vähän paremmin, mutta ilmeisesti viikset ja ironia (ja kielttämättä jumppamainen musa) eivät kansainvälistä viisukansaa miellyttäneet. :\ (Ranskahan oli viisufinaalin jumbo, ja hassua kyllä ne ainoat 1 + 1- pisteet tulivat juuri Ruotsista ja Suomesta. :D)

Kuten sanottu, en viitsi ja jaksa rankata viisuja armottomasti. Jotenkin paljon sinisävyisiä lavaesityksiä tuntui olevan. Ja vihellystäkin riitti! Ukrainan, Sveitsin ja Tanskan viisuissa tätä oli, muistaakseni. :D

Viisutekstitysten ajoitukset tökkivät paikoin ikävästi, mutta tämä oli odotettavissa, muutoinhan tekstit olivat täyttä asiaviihdettä, esim. Valko-Venäjän juustokakusta jäi käännökseen vain murusia. ;> (Ja mitä hittoa, ihmettelin kun ko. biisin tekstityksissä puhutaan Googlen kartoista, ajattelin että kääntäjä on ollut luova, mutta nyt kun yritin selvittää mitä biisissä ihan oikeasti lauletaan ja lisäksi kuuntelin vanhempaa videota, niin kyllähän siinä tosiaan alunperinkin on että "I look over Google maps trying to escape", tuotenimikiellon takia biisin sanoja on siis muutettu simppeliin muotoon, "I look over all the maps trying to escape". Nyt ihmettelen vain miten väärin itse taas kuulen, sillä (varmaan juuri tuon käännöstekstityksen johdattelemana) olin kuulevinani biisissä laulettavan jotain sellaista kuin "I look over maps app to escape" eli vähän niinkuin "karttasovellus" mikä olisi asiayhteyteen kyllä sopinut täydellisesti tänä mobiililaitteiden ja -sovellusten aikakautena! :´D Tosin, kuulo ei ole vahvimpia aistejani joten ei ole itselleni ylläri että kuulen mitä sattuu. :´))

Jepulis, eiköhän tämä riitä tämän vuoden euroviisuista. XP