Aika ajoin saan YouTube-kanavalleni kysymyksiä ja pyyntöjä lastenohjelmista tai animaatiosarjoista. Useimmiten kysymykset liittyvät jo ennestään kanavalle lataamiini videoihin, mutta toisinaan minulta kysytään muistakin ohjelmista. Näitä ovat olleet Kippurahännän kertomuksia-sarja, ja myös Muskettikoirien paluusta minulta on kysytty.
Nuo kaksi yllämainittua lastenohjelmaa tai animaatiosarjaa ovat sellaisia, jotka on nauhoitettu kaseteille aikoinaan 1990-luvulla, mutta joita en itse ollut katsonut kirjaimellisesti yli pariin (tai jo lähemmäs kolmeen :D) vuosikymmeneen. Lämpimiä katselumuistoja niihin toki liittyy, mutta näin aikuisiällä en ole niihin "nostalgisointi"- tai muussakaan vastaavassa mielessä kokenut kovin suurta kiinnostusta tarttua ja ryhtyä penkomaan kasetteja esiin ja läpi, eikä minulla rehellisesti sanoen ole ollut viime vuosina niin paljoa aikaa sen enempää noihin kuin muidenkaan tapausten läpikäyntiin.* Vielä kun itsellä on olemassa se tietoisuus, että ne vanhat kasetit ovat kyllä edelleen olemassa eivätkä ne ole häviämässä mihinkään, niin mitä sitä kiirehtimään - asiaa on helppoa lykätä siiheksi sit kun ehtii...
Vaan nytpä tänä kuluneena keväänä sitä on kerrankin ehtinyt! Tämän loppukevään ja tulevan alkukesän aikana julkaisen tubekanavallani kysytyn ja ilmeisesti myös toivotun Muskettikoirien paluu-sarjan vuodelta 1989. Julkaisen kaksi jaksoa viikossa (ihan vain koska itse tykkään siitä, että on jotain mitä odottaa ;D).
Ajatuksia Muskettikoiri(en paluu)sta näin yli 30 vuotta myöhemmin
Muistan, että näin alkuperäisen Muskettikoirat-sarjan töllöstä silloin kun se joskus 1990-luvun alkupuolella esitettiin. Kuitenkaan siitä ei ole vahvoja tai yksittäisiä selkeitä muistoja (niin kuin ei esim. Pörri-oravastakaan ollut). Jälkikäteen olen lukenut, että kyseinen sarja esitettiinkin tekstitettynä eikä dubattuna, joten se voi olla osittainen syy heikkoihin muistikuviin. Silti; kun jatkosarja Muskettikoirien paluu sitten paria tai muutamaa vuotta myöhemmin esitettiin ja nauhoitettiin talteen, niin kyllä hahmot tunnisti ja oppi myös muistamaan paremmin.
Muskettikoiriin (tai niiden paluuseen) en syystä tai toisesta ole kokenut niin suurta innostusta tai kiinnostusta enää teininä tai aikuisiälläkään (joihinkin muihin lapsuuden piirrettyihin verrattuna). Alkuperäinen sarja dubattiin suomeksi jälkikäteen ja se on esitetty maksukanavilla ja julkaistu DVD:llä, mutta siihen ei ole houkuttanut tarttua (eikä edes ole huvittanut toljotella muiden tekemiä rippauksia).
Jatkosarjasta minulta taas on kysytty kerran tai pari YouTubessa, ja se on ollut tyypillinen "ehkä joskus kun kiinnostaa ja ehtii kaivella"-tapaus. Tässä kuluneena lopputalvena-keväänä minulla viimein oli aikaa ja kiinnostusta kaivella kasetit esiin ja laitoin kopioinnin pyörimään taustalle muiden kotiaskareideni oheen - en viitsinyt katsella sen enempää kuin ohimennen tarkkaillakseni sivusta, että kasetit ylipäätään toimivat.
Jaksojen editointi ja pakkaaminen tietokoneella puolestaan vaati hieman enemmän ruudun tuijotusta, sillä jaksot on nauhoitettu talteen niin, että alku- ja lopputunnarit pyrittiin jättämään pois - tällä tavalla lapsuudessani aika paljon nauhoitettiin sarjaohjelmia muuten ylipäätään. Kun jaksot on nauhoitettu ilman tunnareita, niin jälkikäteen katsoessa ne ovat olleet ikään kuin yhtenä pötkönä, pitkänä "elokuvana". Muskettikoirien paluun kohdalla nauhoittamisen suhteen ei tehty poikkeusta, ja nyt vuosikausia jälkeenpäin editoidessa sai plärätä ja silmäillä tarkemminkin että mihin jakso oikeastaan loppuu ja mistä seuraava alkaa, kun jaksojen aluissa ei ole erillisiä otsikoita. :D Tästä nauhoitusmetodista johtuen jaksoista myös on jäänyt puuttumaan sekunteja alusta, lopusta tai molemmista.
En usko katsoneeni kasetteja läpi enää 2000-luvun puolella. Silti niitä on tullut katsottua aikanaan kuitenkin siinä määrin, että sarjan keskeisimmät hahmot ja ääninäyttelijäroolitukset ovat painuneet mieleen ja reippaasti yli kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin muistaa täsmälleen miltä hahmot kuulostivat. Muistin hahmot, dubbauksen ja jotenkuten varsinaisen pääjuonen, mutta sivujuonia tai -tarinoita en kovin hyvin, jos ollenkaan.
Kun kopioin kasettien sisältöjä ja sen verran kuin viitsin seurata ruudun näkymiä sivusta, niin en oikeastaan ihmettele miksi en ole kokenut/koe niin suurta innostusta. Siis sen verran mitä silmäilin; sarjan juoni tuntuu melko löyhärakenteiselta ja jaksot vilisevät vitsejä, jotka ehkä huvittavat ala-asteikäisiä tai nuorempia, eikä animaation tekninen laatu paljon päätä huimaa. Hämmentää myös miten paljon sarjassa tuntui olevan juuri noita huumori- tai vitsikohtauksia joista osa olisi kontekstista irrotettuna vähän omituisia. Tämä siis on päällimmäisin fiilikseni sarjasta nykypäivänä vain siihen nojaten, etten tosiaan silmäillyt kovinkaan keskittyneesti vaan hajanaisesti. Mutta vain sivusta vilkaistenkin sain toisaalta yllättyä positiivisesti parista sinällään mielenkiintoisesta juonikuviosta ja yksityiskohdasta, joita en ollenkaan muistanut... :D
Koirahahmot ovat ihan kivoja, mutta sittenkään historiallinen miekkailu-seikkailutarina ei ehkä kuitenkaan ollut/ole minun juttuni. Tällöin oikeastaan ainoa, mutta myönnettävästi sitäkin isompi, kuriositeetti minulle on suomidubbaus, joka on taattua YLE-laatua.
 |
| Kyllähän tämä lista miellyttää. |
Vaikka dubbaus on laadukas ja roolitus pääosin erinomaista, näin kolmisenkymmentä vuotta jälkikäteen kuunneltuna Pekka Autiovuori D’Artagnanina tuntuu lievästi hassulta ja jotenkin "väärältä" - ei siis huonolta missään tapauksessa, mutta jotenkin hieman "paikalleen kuulumattomalta". Toisaalta se on hyvinkin virkistävää vaihtelua muihin aikakauden YLEn animaatiodubbauksiin nähden, ja on hauskaa, kun tuntuu siltä, että Jarmo Koski olisi ilmeisesti täysin harkitusti ja tarkoituksella laitettu selkeän antagonistin rooliin tällä kertaa. :D Muutenkin dubbaus on hyvien ja miellyttävä-äänisten näyttelijöiden juhlaa, joten vaikka animaatio ei ehkä ole teknisesti tasokas, niin dialogia kelpaa kuunnella. Sen puolesta (sekä toki juonen unohtuneiden yksityiskohtien vuoksi) minullakin on ehkä syytä pitkästä aikaa katsoa ja eritoten kuulostella sarja keskittyneesti ja tarkemmin joskus itsekin - olkoonkin vasta YouTubesta. XP
Kasetin räpellysoperaatio
Muskettikoirien paluun kopioimiseen liittyy sellainen juttu, että sainpa pitkästä aikaa moneen vuoteen kunnolla räpeltää fyysisesti kasetin kanssa. Kolmannen nauhoituskasetin kanssa nimittäin tuli ongelma ja nauha alkoi tökkiä. Kun otin kasetin nauhurista tutkailtavaksi, huomasin, että nauha oli ryttyyntynyt ja likipitäen kiertynyt ympäri, joten voidakseni jatkaa kopiointihommia minun oli ruuvattava kasetti auki ja oiottava nauha suoremmaksi ja paikalleen (olen ennenkin samantyypistä tehnyt, mutta siitäkin on useita vuosia aikaa :D [tuolloin räpellettävänäni oli itse asiassa kasetti, jolla on blogissanikin jaariteltu Charlotten verkko-elokuva ja lyhyitä animaatioita - tuossa keississä muuten videonauha oli katkennut aivan kasetin alusta, joten tämä räpellys Muskettikoirien kanssa ei ollut sentään niin kinkkinen :D]). Nauhaa ei toki entiselleen saanut, ja räpellys tulee näkymään Muskettikoirien paluun 20. jaksossa jahka sen julkaisuaika koittaa.
Jälkikäteen mietin että olisi ollut hauskaa dokumentoida tuo räpellysoperaatio mutta en kaiken aikaa heilu kamera kädessä...
* (Noin yleensä ajattelen, että olen jo kaivellut minun tai läheisteni enimmäkseen 1980-luvun loppupuolen ja 1990-luvuilla nauhoittamilta kaseteilta ne tapaukset, jotka yleensäkään ovat jossain määrin kiinnostavia, ja joista ei ole tehty kotivideojulkaisua joko DVD-aikana, tai sen enempää VHS-aikanakaan, eli ollenkaan [ja suurin osa noista omista nauhoituksista on juurikin niitä joista on julkaisut olemassa]. Muutamien valmiiksi nauhoitettujen kasettijulkaisujen kohdalla olen tehnyt poikkeuksen, koska ne ovat harvinaisempia kuriositeettitapauksia. Mutta toki aina saa kysyä! [On toki myös huomioitava että joissakin tapauksissa tekijänoikeudelliset syyt estävät tai haittaavat vanhojen sarjojen/elokuvien jakamista.])
Hyvää vappua muuten näin ohimennen!