Jatkojaaritus japanilaisesta eläinhoroskoopista

En ajatellut, että jatkaisin tästä hömpästä yhtään enempää, mutta jatkanpa silti. :D

Joskus, joskin aika harvoin, jopa minullakin on tylsää. Kerranpa siis tuollaisessa tilanteessa kaivoin Charanavi-kirjan esiin pitkästä aikaa ja rupesin tutkimaan kirjan alussa olevia numerotaulukoita ihan vain katsoakseni toistuisiko niissä jokin kaava tai vastaavaa, kertautuvatko taulukoiden numerot ja niin edespäin.

Osa Charanavi-kirjan taulukkoa.

No, kyllähän siinä niin kävi. Huomasin, että numerotaulukko kertautuu samanlaisena 80 vuoden välein. Miksi niin ja miksi nuo numerotaulukot ylipäätään ovat sellaiset kuin ovat, sitä en ainakaan toistaiseksi ole viitsinyt ruveta selvittämään, mutta tästä tiedosta on hyötyä, jos haluaa laskea ihmisten japanilaisen eläinhoroskoopin merkkejä laajemmalla aikavälillä kuin mitä Charanavin valmiissa taulukoissa ja Doubutsu uranain englanninkielisellä nettisivulla on mahdollista.

Charanavi-kirja kun kattaa vuodet 1908-2012, Doubutsu uranain enkkusaitti (jonka linkitin jo aiemmassa jaarituksessa, mutta olkoon tuossa uudestaan) puolestaan vain 1906-2006, eikä sivua ole päivitetty. Doubutsu uranain alkuperäinen japanilainen sivusto on laajempi ja se kattaa aikajaksonsa peräti alkaen vuodesta 1800 nykypäivään saakka, joten sillä voi helposti leikkiä ja testata vaikka miten tuo 80 vuoden väli toteutuu. Pikatarkistussivulla saa melko vaivattomasti tarkistettua horoskooppimerkin.

Ruutukaappaus Doubutsu uranain "Animal Color"-pikatarkistussivulta.

Kaikki eivät tietenkään japania osaa, enkä minäkään kovin hyvin, mutta pienellä pähkäilyllä ja arvailemalla onnistuu, ja toki käännöskoneesta on apua. Tuolla pikatarkistussivulla ensimmäiseen kenttään kirjoitetaan oma nimi (jos halutaan), sitten sukupuoli (joskaan sillä ei loppujen lopuksi kai ole väliä, lähinnä merkin tarkemmassa luonnehdinnassa on vivahde-eroja), sitten syntymävuosi, -kuukausi ja lopuksi -päivä.

Punainen lammas olen edelleenkin.

Sivustolla muuten saa ilmaiseksi ihan mukavasti sisältöä, mutta tarkemmat luonnehdinnat ja muu hauska vaatisi maksullisen rekisteröitymisen, niin hömppänä en sentään tähän touhuun ole. :D

Ani-tädin 5 Chara-rinki.

Esimerkiksi sivuston 5 Chara-määritys on hieman laajempi ja se alkaa muistuttaa tavallisempaa horoskooppia, itselle ainakin tulevat mieleen nousevat ja kuumerkit ja muut vastaavat alamääritykset... tämän mukaan esimerkiksi minulla ylläolevassa kuvassa "hyoumen kyara" eli "surface character", "pintahahmo" olisi susi. Taitaa olla, että tarkemman persoonan määrittelyssä lienee enemmän muuttuvia tekijöitä, sillä kun kokeeksi syötin syntymäpäiväni 80 vuotta aiemmin, tuo 5 Chara-rinki olikin hieman erinäköinen, vaikka toki päähahmo (kuvassa keskellä) oli edelleen lammas. 

Noh, mukavaa ja harmitonta hömppää kun sitä ei ota liian vakavasti.

HHY ja Ani-täti totaalisen myöhässä

Olin pantannut aivan liian pitkään kotimaisen animaatiosarjan Hullu - hullumpi - yläaste (lyhennettynä HHY) katsomista. Viime lopputalvesta ryhdistyin ja korjasin asian.

Esittelyä sarja tuskin kaipaa, koska luulen, että kaikki sen ovat kuitenkin jo ehtineet katsoa ennen minua. Syy, miksi sarjaa olin lykännyt, oli yksinkertaisesti oma asennevamma, ja jälkikäteen ehkä hitusen nolottaa. Luin jonkin pienen maininnan sarjasta jostakin tv-lehdestä aikoinaan vuonna 2015, ja luulin että kyseessä on ainoastaan YLE Areenassa julkaistu sarja; ei siis televisiossa esitetty ollenkaan, ja suhtauduin tuolloin nuivalla asenteella "Jaa, jossei sitä televisiossa näytetä niin tuskinpa on kovin kiinnostavaa".

No, enpä ollut viitsinyt ottaa selvää. Sarja esitettiin televisiossakin, joskin ensin se oli julkaistu Areenassa. Silti jatkoin nuivailuani ja katsoin sarjan ensimmäisen kaudenkin vasta kun joku oli sen joskus YouTubeen yhtenä pötkönä ladannut. En tiedä enkä muista miksi olin noin nuivalla asenteella että en viitsinyt Areenasta katsoa, vaikka kynnys on äärimmäisen matala. Lisäksi, Areenassa on julkaistu viime vuosina muitakin hillitttömiä animaatiosarjoja, jotka olen viimein ehtinyt ja viitsinyt katsoa. Asennevammastakin voi parantua.

Mutta niin, kommentteja itse sarjasta!

Vaikka omista yläasteajoistani on 20+ vuotta (hrrh, alan olla jo melkein vanhus), niin silti sarja on hykerryttävää katsottavaa ja vaikka ajat ovat muuttuneet omista ajoistani, niin näyttää sitä silti olevan joitain ikuisuusjuttuja jotka eivät kai koskaan muutu ja ovat tunnistettavissa ja samaistuttavissa yli sukupolvien.

Pipon tai lakin päässä pitäminen sisällä on aina ajankohtainen käsittelyn aihe.

Koululaispiirretylle tyypillisesti aikuiset ovat enimmäkseen kujalla ja auktoriteetit (opettajat) tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Sarjassa on myöskin niin runsaasti hahmoja, että yhtä suosikkia on todella vaikeaa valita. Onks pakko jos ei haluu?

Vaikka sarja on nykyajassa niin kyllä sieltä vanha jääräkin löytää helmiä. Itse asiassa mietityttää että tuntevatko 2010/2020-luvun teinit todella nämä jutut, ainakin sarjan tekijät tietävät. Animaatiosta yleisesti kiinnostuneet hörhöt toki tietävät genren sisällä.

En arvannut näkeväni esim. Nikke Knatterton-viittauksen. :D

Muistan, että sarjan joulujaksoa satuin silmäilemään töllöstä silloin kun se tuli (jouluna 2019) ja minulla sattui olemaan toosa auki muiden puuhien taustalla. Hykerrytti silloin ja ehkä tuolloin tulin miettineeksi, että voisihan sitä ja kyllä pitäisi ihan kunnolla katsoa tämä sarja sitä ekaa kautta pidemmällekin. Ja silti siinä kesti niin kauan. Mutta parempi myöhään kuin ei koskaan, kun sarja on ja pysynee Areenassa.

Kun näin tämän töllössä, taisin hörähtää ääneen. :D

Aina kun joku Suomessa tekee animaatiota, tekisi mieli soittaa fanfaari - ja niin myös erityisesti tässä tapauksessa. Animaation tekeminen kun on kuitenkin aikaa ja vaivaa vievää - ja myös hieman hullun hommaa. 

Sarjan tunnusanimaatiossa vessanoven töhryt vaihtelevat jaksoittain 2. kaudesta alkaen.
Kantaa otetaan mm. Muumilaakson tarinoiden remasterointiin. :D

Vaikka sarjan tekijät lienevät inspiroituneet muista (animoiduista) komediasarjoista, niin niitä ei kuitenkaan apinoida vaan HHY:ssä on runsaasti omia juttuja ja vitsejä, jotka vain suomalaiset voivat tajuta. Kiitos.

Tämä(kin) on vain niin hieno! :D Laitoin sen tietokoneen työpöydän taustakuvaksi joksikin aikaa. :)

Mitäpä muuta vielä? Olisi mukavaa, jos sarja jatkuisi vielä.