Olen vähäsen suunnitellut ohjelmaa blogiini alkukesäksi. Nimittäin...
Kun olin toteuttanut soivan Di Gi Charat-joulukalenterin vuonna 2015, rupesin miettimään että olisi hauska tehdä vastaavanlaisena (ja silti täysin uniikkina[?]) juttuna myös JUHANNUSkalenteri blogiin. Valitettavasti en sitä ehtinyt toteuttaa, mutta silti ajatus on ajoittain kummitellut takaraivossani n. parin-kolmen vuoden välein.
Nyt kuluneena keväänä sitten päätin että kyllä lopultakin toteutan tämän ajatuksen, syy: ensi syksynä Japanissa ilmestyy uusi Di Gi Charat-minisarja! (Luin uutisen viime vuoden kesäkuulta joskus myöhemmin [kyllä silloin vielä taisi olla kesä kuitenkin], ja tämän vuoden helmikuun alussa julkaistiin ensimmäinen promovideo YouTubessa - ja molemmat osuivat vastaani liki sattumalta, sillä en minä animeskenen uutisointeja kovin aktiivisesti juuri seuraa, siis oikeastaan puhdas onnenkantamoinen että tämä on ylipäätään tullut tietooni! :D) Uuden animesarjan on tarkoitus juhlistaa tuoteperheen 24. juhlavuotta, ja saa nähdä mitä muuta tämä Reiwa no Di Gi Charat-projekti tulee pitämään sisällään.
Kyllähän tämä vanhaa fania totta vie kiinnostaa, erityisesti kun puikoissa ovat alkuperäisen animen ohjaaja ja myös ääninäyttelijät!
Nämä tyypit tekevät paluun animaatioon tulevana syksynä! Odotan innolla!
Mutta niin, kun olen suomalainen fani, niin juhannuskalenteri sopii täydellisesti nimenomaan suomalaisen fanin ilon ja kunnioituksen osoitukseksi!
Ja jos Di Gi Charat ei ole tuttu, siihen voi tutustua rönsyilevässä blogitekstissäni Muistelua ja pohdintaa: Di Gi Charat syksyltä 2015. Tiivistetään nopeasti tähän, että kyseessä on yksi animeharrastuspolkuni merkkipaaluja 2000-luvun alusta. Toki sarjaan/tuoteperheeseen saa tutustua tämän soivan juhannuskalenterin myötä ja musiikin kauttakin.
Jos minulla riittäisi editointi/piirustelutaitoja niin muokkaisin hahmojen taustalle suomalaisen rantasaunan (ja vaihtaisin Dejikon käteen koivuvihdan ja vastaavasti ehkä grillimakkaran Geman käpälään )...
... lisäksi minulla on myös semmoinen fiilis, että jos en tee tätä kalenteria nyt, niin sitten en koskaan... :-D Kukaan ei ole pyytänyt eikä varsinkaan odota mitään, eikä aihe vieläkään liity varsinaisesti blogaamiseen, mutta toisinaan täysin turhanpäiväisten juttujen puuhastelu omaksi huviksi on kuitenkin yksinkertaisesti hauskaa!Homma toimii ja etenee pitkälti saman kaavan mukaan kuin tuo joulukalenteri aikoinaan, eli päivittäin kesäkuun alusta juhannusaattoon asti upotan blogiin yhden Di Gi Charat-biisin. Juhannuksen kalenteripäivällinen ajankohta on vuosittain hivenen liukuva, mutta sattumoisin juuri tänä vuonna aattopäivä tulee olemaan kuun 24. päivä eli luukkuja tulee olemaan sen verran. Kalenterin päätyttyä (suunnilleen kuun lopussa) luukut kootaan yhteen kuten joulukalenterin kanssa. (Harkinnassa on myös ihan kunnollisen tubesoittolistan tekeminen, koska kuuntelu lienee sitä kautta mukavampaa jälkikäteen. Havahduin vasta nyt ja näin myöhään tekemään kunnon tubesoittolistan tuosta joulukalenterista, sikäli kuin yleisö ei jaksa plärätä tätä koostepostausta. [Linkki soittolistaan löytyy myös blogin sivupalkista.]) Kalenteri pyritään päivittämään aamutuimaan. (Tai siis ajastuksella se jälleen toivottavasti toimii... ;D)
Toki mietin että riittääköhän paukkuja juhannuskalenterin tekoon, sillä aika paljon kai käytin jo tuohon joulukalenteriin aikoinaan, mutta kyllä niitä Charat-biisejä yhä vaan riittää. Ja jos ei, niin sitten täytän sen muulla, vaikkapa PKO-biiseillä (joulukalenteriin niitä tuli vain pari, joten itse asiassa se ei ole ollenkaan hassumpi ajatus...).
Ehkäpä voisin pyhittää näille koirakorvahepuille jopa kokonaisen viikon kalenterista?! :D
Joulukalenteriin laitoin kuitenkin aika paljon niitä jouluisempia/talvisempia biisejä tai remixejä, joten juhannuskalenteriin passaisi laittaa ehkä hieman toisenlaista ja menevämpää tykitystä? :> (Tosin samaa Teolliselta ja Kaupalliselta kalskahtavaa musiikkia se silti edelleen on... :D)
Yritän myös pohjustaa kalenterin biisejä vähän enemmän tällä kertaa, joulukalenterin kanssa taisi tulla välillä mentyä aika matalalla. (Ainakin jaarittelen jotain toissijaista biiseihin liittyvää jos en muuta...)
Toivottavasti kalenterista on viihdettä tai hupia muillekin kuin itselleni (jos kukaan nyt missään netissä kesällä jaksaa roikkua), joka tapauksessa se tulee, haluttiinpa tai ei. (Toki koko jutun saa aina skipata, siinä tapauksessa jaarittelemisiin loppukesän [tai alkusyksyn] puolella! :D)
Tekstiä päivitetty 27.7.2022. Jaarituksen loppuun upotettu video YLEllä pyörivistä sarjan 3. kauden TV-spoteista.
Onpas minulla kestänyt pitkään tämän kanssa, mutta vihdoin ja viimein saan julkaistua jaarituksen Muumilaakson kakkoskaudesta! ...vaan toisaalta eipä sillä ole niin kiire ollut, koska kolmoskausikaan ei ole vielä tullut suomeksi. (Joskin jos se olisi tullut, niin ehkä se olisi pistänyt minuun vähäsen vauhtia...)
Lisäksi minua ei muutenkaan ole pitempään aikaan napannut jaaritella ylipäätänsä mistään muumeihin liittyvästä, olen kokenut pitkästä aikaa vähäistä kyllästymistä aiheeseen.
Siispä en tee tästä jutustakaan lähellekään niin pitkää kuin ensimmäisen kauden kanssa tuli (olen välillä yrittänyt lukea sitä itse, ja se on kauheaa. Kirjoitin hirveän järkäleen jossa oikeastaan vain jankutan samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan [tuo teksti on ehkä ainoa koko blogikirjoitteluni aikana mikä myöhemmin julkaisun jälkeen on saanut minut haluamaan takoa päätäni seinään, muistakin syistä kuin vain tuosta jankutuksesta johtuen. Mutta tehty mikä tehty. Pahoittelen siis jankutuksen määrää kyseisessä tekstissä, mutta muuten en pyytele anteeksi, ainoastaan saatan ehkä hieman korjailla tekstiä joskus jos vielä viitsin... :´D]).
Mutta sen pidemmittä esipuheitta, mitä sanottavaa minulla on Muumilaakson kakkoskaudesta?
Parin ensimmäisen jakson perusteella on aika selvää (pahoittelut että nyt toistan edellistä kirjoitustani, mutta näin se vaan on), että romaanis-eeppisellä linjalla jatketaan. Muumipeikko jatkaa kasvukipuiluaan, ja toisella kaudella korostuu Muumimamman ja Muumipapan hääsäys peikon ympärillä tämän yrittäessä itsenäistyä, sekä lisäksi vanhempien oma keskinäinen ja myös yksityinen kriiseily. Jakson katselun jälkeen minulla oli ja on edelleen se sama tunne: kuin että olisin katsonut tiivistunnelmaisen elokuvan 22 minuutissa.
Minä ja muumeista vähemmän innostunut katselutoverini olimme hyvillä
mielin muistaakseni joka kerta viikon jakson jälkeen. Useampi jakso
vitseineen ja oivalluksineen sai aikaan myös naurunpyrskähdyksiä, osa toki enemmän siksi että tahattomasti kolahti itseen...
Taisin silloin ykköskauden yhteydessä mainita hillonkeittelypuuhat. Mitäs tässä onkaan? :-) (Ihan näin paljon en itse ole saanut aikaan, mutta kyllä lähes! XD)
(Itseäni tämä hykerrytti ja ehkä olen ainoa maailmassa; hauskaa että hillopurkit pysyivät taustalla myös kauden loppuun saakka... :D Mutta suuri kysymys: miten aikaisin marjat ja hedelmät oikein kypsyvät Muumilaaksossa?? [No, ehkä tämä voidaan antaa anteeksi sarjan tekijöille...])
Siinä missä ensimmäinen kausi ehkä oli eri vuodenaikoihin sijoittuvien irrallisten tarinoiden sarja missä kokeiltiin kepillä jäätä, tuntuu, että kakkoskausi on ollut yleistunnelmaltaan yhtenäisempi, ja jatkuvuuden tunne on aistittavissa. Muumipapan uusi yritys-jakson lopussa oli kiva miettiä: "ahaa, ehkäpä myöhemmin lähdetään sinne majakkasaarelle" (ja siis kyllähän se etukäteen oli jo tiedossa, mutta oli kivaa silti leikkiä ettei tiedä kaikkea ;-) [tämä on se niksi jolla minua eivät oikeastaan mitkään juonipaljastukset haittaa]).
Kauden loppupuoliskolla keskityttiin selkeästi Taikurin hattu ja Muumipappa ja meri-kirjojen sovittamiseen, ja on mielenkiintoista, että juuri nämä kaksi romaania on valittu; Taikurin hattu on sovitettu sen niin monen monta kertaa, että etukäteen mietin, että onkohan edes mahdollista saada siitä enää mitään uutta irti, mutta jo vain, ei ollut tylsää vaan hyvinkin kiinnostavaa. Muumipappa ja merta taas ei tätä ennen ollut sovitettu "kunnolla" (vaikka toki huopamuumeissa sitä on hipaistu ja japanipiirretyssä siitä tehtiin sinällään kiva perusseikkailu).
Muutamia jaksokohtaisia erityishuomioita
Työnhakua (tai siis -metsästystä) Muumipapan tapaan :-D
Koheltamista ja toilailua on ehkä rahtusen enemmän kuin sitä romaanis-eeppistä fiilistä, mutta en valita. Nuuskamuikkunen ja tulenhenki oli tunnelmaltaan hyvä jakso, mutta juonellisesti minusta tylsähkömpi. Muumipapan uusi yritys ja Rouva Vilijonkan katoamismysteeri olivat hauskoja välipaloja, ensiksi mainitussa päästiin miettimään työelämään liittyviä asioita muumimaisesta näkökulmasta ja viimeksi mainitussa muumimaiseen dekkaritunnelmaan. :D
Kohtalokas pulloposti oli nyt sitten se aiemmin uumoiltu jakso jossa Myystä nähtiin sitä ns. pehmeämpää puolta (toki muissakin jaksoissa sitä vilauteltiin sopivan vähän), ja on vaikeaa sanoa kumpi oli mielenkiintoisempaa; Myyn ja Niiskuneidin bondaus vai Muumipeikon säheltäminen (ja sen täysin ansaitut seuraukset :D).
Taikahattu oli myös hyvä ja ehkäpä jopa kauden suosikkijaksoni, koska siinä tuntui olevan kolme miniepisodia yhdessä paketissa Taikurin hatun löytämisestä pilviseikkailuun ja teini-Muumipeikon ärsyynnykseen vanhempien paapottavana olemisesta, mihin taikahatun aiheuttama muodonmuutos toikin uudenlaisen perspektiivin. Ja silti tarina pysyi pohjimmiltaan samana tuttuna.
Tytöt toiminnassa ja väkivalta korvattu fiksummin kutittamisella (vaikka kai kutittamista [etenkin vastoin tahtoa] voisi pitää väkivallan muotona...).
Hyvästit Niiskuneidille-jakso sisälsi hauskan metaläpän: kun Muumipeikko ei sen kummemmin tiedä, missä Niiskuneiti tarkalleen ottaen asuu, niin miten ihmeessä sarjan tekijätkään sen paremmin voisivat tietää? :-) (Eipä asiaa ole ikinä taidettu valottaa missään alkuperäisteoksessa. Korjatkaa jos muistan väärin.)
Muumipappa ja meri-romaani sai mielenkiintoista käsittelyä, ja vaikka siihen käytettiin kolme jaksoa, olisin silti ehkä halunnut että kauden lopetusjaksokin olisi hyödynnetty siihen - Muumipeikko ja merihevoset-jakso vain koohotti nopeasti läpi ja loppuun. En ehkä myöskään ihan sataprosenttisesti digannut siitä, miten Mörön osa tarinassa oli muutettu, ja toivon että hahmon käsittelyä jatketaan vielä tulevaisuudessa.
Muumipeikon rakkauslaulu merihevoselle oli toisaalta kiusallinen ja jopa nolo, mutta on pakko myöntää, että siitä huolimatta sydämeni sulaa joka kerta peikon aloittaessaan loilotuksensa. Sekä englanniksi että suomeksi. Vaikka biisi onkin ihan diipadaapaa. :´) (Hah, pitää kuulostella muutkin kieliversiot tuosta laulelusta jossain vaiheessa...)
Nillitystä
Napistavaa löytyy enemmän sarjan varsinaisen sisällön ulkopuolisista asioista. Palataanpa ensiksi tuonne alkuvuoteen 2020 ja television lähetysaikoihin, voi pojat. Jotenkin oli ollut niin helppoa ja yksinkertaista ensimmäisen kauden kanssa: jakson ensiesitys maanantai-iltana klo 20. Vuonna 2020: maanantai-iltana tulee jos tulee. Kakkoskauden alkaessa 2.3.2020 esitettiin neljä ensimmäistä jaksoa putkeen klo 18 alkaen. No eipä siinä mitään, me jotka haluamme nauttia yhdestä jaksosta viikossa kerrallaan saatoimme vain katsoa sen ekan ja helposti sivuuttaa loput.
Ja niinhän se kannatti tehdä, sillä viikon päästä esittämistä jatkettiin kuitenkin kakkosjaksosta. Sen piti tulla maanantai-iltana klo 19, mutta ei, urheilulähetyksen takia ohjelma siirtyikin tunnilla eteenpäin ja kun en sattunut olemaan paikalla, digiboksini ajastus meni auttamatta pieleen. No joo, jaksot olivat/ovat netissä Areenasta katsottavissa, mutta silti. (Yleisradio voisi harkita erillisen urheilukanavan perustamista taikka sitten omistaa koko TV2:n sille ja dumpata kaiken muun ohjelman TV1:lle taikka Teema/Femille. Sitähän se meininki on aina ollut: jos jotain urheilua on tulossa, se automaattisesti kiilaa kaiken muun ohjelmiston yli ja edelle. Kiva juttu urheilufaneille, ei-niin-kivaa viikoittaissarjoja katsoville.)
Jaksot siis esitettiin ensin kolmen-neljän jakson ryppäänä muutaman viikon välein esitysajalla maanantai-ilta klo 18, ja seuraavien yksittäisten viikottaisten jaksojen esitysaika onkin ollut sitten klo 19. Eipä siinä. Kalenterinsa ja digiboksinsa ajastusten kanssa sai olla tarkkana.
Toinen juttu on sitten sarjaan itseensäkin liittyvää: suomenkielinen dialogi. En ole kielioppipoliisi (oma bloginikin on luultavasti muotoiluvirheitä täynnä tarkistuksista huolimatta), mutta voi jestas kun kakkosjaksossa särähti. Nuuskamuikkusen ja Muumipeikon repliikit "Ei ne ole mitään kiviä" - "Ne on tulenhenkiä" eivät minuun korviini kuulosta hyvältä suomen kieleltä tai ainakin kuulostaa hemmetin typerältä ohjelmassa, jossa hahmot eivät oletettavasti puhu puhekielellä. Jonkun pitäisi tarkistaa dialogi ennen äänitystä. Mielellään useamman henkilön, useampaan kertaan. (Nyt en muista, oliko muissakin jaksoissa jotain vastaavaa tai muuta kömmähtelyä, mutta tuo jäi mieleen jo ekasta kerrasta.)
Ja tulevaa
Toinen kausi loppui pakahduttavaan odotukseen tulevasta. Sarjan kolmannen kauden valmistuminen on ollut vähäinen mysteeri, kiitos koronaviruspandemian. Vaikka yritänkin seurata sosiaalista mediaa niin siltikin minulta meni ohi tieto, että kolmoskausi on valmistunut jo tovi sitten ja briteissä Sky otti sen esitykseen taannoin tämän vuoden huhtikuun alussa. Suomen esitysaikataulusta ei tämän blogitekstini julkaisuhetkellä ole vielä mitään tietoa. Ehkä ja toivottavasti syksyllä...??
Se kuitenkin on muun muassa saatu tietää, että kolmoskaudella saadaan hahmoista Niisku ja Haisuli kehiin. (No, kakkoskauden lopussa ehkä vähäsen vihjailtiinkin Niiskun mahdollisella esiintymisellä tulevaisuudessa. :-)) Hahmot tulevat ilmeisesti olemaan mukana useammassakin jaksossa eivätkä jää vain yhden episodin vieraiksi, olen tästä hyvinkin mielissäni (etenkin Niiskun osalta). Myös osa aiempien kausien hahmovieraista tekee paluun kolmannella kaudella.
Teatraalinen peikko vauhdissa taas. Mieleni tekisi vääntää huono vitsi siitä "You're so dramatic when you're hungry"-snickerspatukkamainoksesta...
Tämä menee ehkä lievästi aiheen sivusta; kolmannen tuotantokauden ollessa tekeillä uutisoitiin kai melko varhain, että enkkuversiossa Muumipeikon ääni vaihtuisi. Uutinen ei hetkauttanut minua tuoreeltaan, mutta viime aikoina, kun olen nyt kertaalleen katsellut sarjan aiempia kausia myös englanniksi, on ruvennut tuntumaan siltä, että kyllä tuota peikon brittiääntä tulee ikävä kun kolmatta kautta joskus pääsee enkuksi kuulostelemaan.
Samaten olen muutenkin miettinyt, että sarjaa on melkeinpä viihdyttävämpää katsoa englanniksi. Vaikka suomiversio ei ole missään nimessä huono, niin
enkkudubbi silti vie voiton (paitsi pikku Myyn äänessä - yllättäen, tai
sitten ei. Spekuloin edelleen, että Myyn äänellä on todella paljon
väliä vain ja ainoastaan suomalaisille. :´-)). En tiedä, ehkä se johtuu siitä että enkuksi sarja tuntuu
"uskottavammalta". Mietin, että ehkä tämä uusversio muumeista
puhutteleekin enemmän brittisarjojen katsojia ja ystäviä kuin
animaatiofaneja? (Tietenkään näiden ei tarvitse sulkea toisiaan pois, itse olen enemmän kuitenkin yleinen animaatiofani kuin brittidraamakomediafani. )
Lopuksi vielä eniten ihailemani näkymät kakkoskaudelta.
...
Mitäpä tässä enää muuta kuin että toivottavasti pian kuullaan uutisia siitä millä aikataululla kolmoskausi saadaan esitykseen Suomessa...
Lievästi ajankohtainen lisäys 27.7.2022:
Huomasin menneenä viikonloppuna, että YLE on alkanut mainostaa Muumilaakson 3. tuotantokautta ainakin kahdella TV-spotilla, joissa kerrotaan, että sarja on katsottavissa Areenassa ja 3. kausi tulossa televisiossa syksyllä. Mitään sen tarkempaa aikataulua ei ole mainittu - vielä tuo kolmoskausi ei ole Areenassa, mutta lähtökohtaisesti kuitenkin oletan, että sinne se saattaa ilmestyä jo ennen televisioesitystä.
Kiva että saadaan kuin saadaankin vielä tänä vuonna! :>
