torstai 20. syyskuuta 2018

Rytmihäiriöitä - supisuomalaisia huumorianimaatioita

Olen kyttäillyt ja yritän kyttäillä aina aika ajoin, mitä YLEn Uusi kino-ohjelmapaikalla tulee. Siellähän siis tulee vähän erikoisempia, sekä koti- että ulkomaisia, dokumentti-, fiktio- ja taide-elokuvia, joskus toisinaan animaatioitakin, joita olen yrittänyt taltioida parhaani mukaan. En tiedä, mistä alkaen Uusi kino on ollut olemassa, mutta itse havahduin sen olemassaoloon vuonna 2006.

 

Yksi tuona vuonna ja ensimmäisimpiä näkemiäni ko. ohjelmapaikalla esitetyistä kotimaisista helmistä ovat Pietari Koskisen ohjaamat ja käsikirjoittamat lyhytanimaatioelokuvat, jotka minun tallenteessani on esitetty yhtenä "episodielokuvana" nimeltä Rytmihäiriöitä (2000). Se lienee esitetty televisiossa aiemminkin, mutta minä huomasin ensimmäisen kerran vasta tuolloin. Elokuva kestää reilu 24 minuuttia ja se on toteutettu perinteisenä, joskin ehkä suomalaisittain harvinaisena, kalvopiirrosanimaationa.


Elokuvassa on kuusi itsenäistä tarinaa, joissa kuvataan erilaisia "elämän rytmihäiriöitä". Absurdia, epäsovinnaista ja vähän tummasävyistäkin huumoria piisaa ja osa tarinoista on varsin sketsimäisiä. Anssi Rauhalan tekemä animaatio on melko yksinkertaista, mutta se kuvittaa sujuvasti oivaltavat tarinat. Huumorianimaation rempseät ääniroolit ovat tehneet Antti Raivio, Heikki Kujanpää, Leo Lastumäki, Kati Outinen, Oiva Lohtander, Jorma Tommila, Elina Knihtilä, Jari Hietanen ja Anna-Leena Sipilä. Pietari Koskinen on myös säveltänyt elokuvan tunnelmaan sopivan musiikin.

Ihan nuoremmille en suosittele: näissä lyhäreissä on niin erilaisten päihteiden käyttöä, seksiä (ja alastomuutta, vaikka sinällään en katso sitä maininnan arvoiseksi, kun kyseessä ovat kuitenkin simppelit ja karikatyyrimäiset piirroshahmot, mutta kaipa joku voi siitäkin häiriintyä) kuin kiroilua, muutenkin vähän karskimpaa kielenkäyttöä ja väkivaltaakin. Tarinat eivät ehkä sellaisenaan myöskään aukene ihan nuorimmille katsojille.

Esittelen tarinoiden lähtöasetelman, mutta jätän loppukäänteet spoilaamatta - jos kiinnostaa, voitte katsoa itse myöhemmin tuonnempana, miten käy. ;-) Tarinat ovat siis toisistaan irrallisia, mutta yhteistä niille kaikille on rakenteellisesti jokseenkin yllättävä juonenkäänne ja monesti vielä yllättävämpi loppu.

Diplomaattinen selkkaus

Kaksi diplomaattia käyttää asemaansa hyväkseen hämäräbisneksissä. Salakuljetuskeikan pitäisi sujua kuin leikiten, kun juuri parahiksi järjestetään kansainvälinen Kävely rajojen yli-urheilutapahtuma.

"Katsos nyt, me sulaudutaan täysin urheilevaan nuorisoon.
Onhan sulla sun diplomaattipassi mukana?"

Negatiivinen mies

Negatiivinen mies on klassikko: hän suhtautuu asioihin kielteisesti, valittaen ja kiroillen kaikesta, kaikelle ja kaikille koko ajan ja jatkuvasti, kunnes väistämätön loppu koittaa.

"Mä en kestä enää tätä mun elämää. Kaikki pitää mua pilkkanaan...! ..... Pitäisköhän mun
suhtautua asioihin positiivisemmin..?" (liikennevalo piippaa ja näyttää punaista.) "Jumalauta!"

Keitto ja lusikka

Ilmassa on kiihkoa ja tunteikkuutta, kun keiton ja lusikan intiimi draama eskaloituu. (Kuvioon sotkeutuu muitakin, mutten paljasta, ketkä.)

"Mitä sulla muuten on kuupassas...? Kaurapuuroa! Tuut niinku tänne
suoraan puurosta?! ... Olisit nyt voinu edes vähän tiskata ittees!!"

Totuus

Totuudenmukainen mies kertoo havainnoivasti oman tarinansa, josta voimme ottaa opiksi. Mies ei halua valehdella kenellekään, joten hän kertoo aina totuuden. Se taas aiheuttaa verrattain usein ongelmia. Niinpä mies päättää muuttaa tapansa, mutta toimiiko sekään ja mihin se lopulta johtaa?

"Jotenkin tunsin kuitenkin olevinani yksin kaikkine kohteliaisuuksineni..."

Tervashampoota

Naiskaksikko löytää alkuun epäilyksiä herättävän shampoopullon yleisessä suihkuhuoneessa ja tutkittuaan ettei siinä ole mitään jekkua, päätyykin itse tekemään käytännön pilan, jolla on odottamattomat seuraukset.

 "No tällä kerralla kävi todella hyvä tuuri, hohhoijaa,
eikä kukaan ollu taaskaan käyttäny mielikuvitustaan."

A ja B

Viimeinen tarina on mielenkiintoinen kurkistus kulisseihin: A ja B ovat erottamaton, ehkä hivenen kulahtanut, esiintyjäduo, jonka pitäisi tähdittää opettavaista lastenohjelmaa. A:ta ei kuitenkaan homma nappaa, ja se vedetäänkin ihan överiksi.

"Mä en voi muistaa ton idioottimaisen lällätyksen sanoja.
Mä tunnen itseni aivan idiootiks kun mä laulan sitä!"


Katsottuani animaatiot erillisinä teoksina ja kokoomaversiona huomasin, että jälkimmäisessä on vähäisesti "lisättyä" animaatiomateriaalia, kun tarinat on koottu yhteen. (Taikka sitten animaatiota on leikattu erillisversioita varten, riippuu miten asiaa katsoo.) Kokoomaversiossa siirrytään tarinasta toiseen animaation kautta, ja näissä tarinoiden väleissä vilahtavat kulloinkin tarinoiden eri hahmot. Muuta sisällöllistä eroa lyhäri- ja kokoomaversioilla ei ole, ja tämäkin on melko vähäinen ero, joskin on hauskaa katsella, mitä hahmot puuhaavat "toisaalla".

Esim. diplomaatit nähdään vielä myöhemmin pyöräilemässä ennen totuudenmukaisen miehen tarinaa.

Olen välillä miettinyt, jakaisinko oman nauhoitteeni elokuvasta YouTubessa, mutta huomasin vähän aikaa sitten, ettei minun tarvitse, sillä itsenäiset lyhäriversiot on ladattu YouTubeen, peräti jo vuonna 2012. :-D Jotenkin ne ovat onnistuneet pysymään piilossa, eivätkä pelkästään minulta; videoiden kommenttiosioiden perusteella ne ovat alkaneet nousta ilmeisesti vasta viime kuukausina suurempaan tubettajakansan tietoisuuteen. No, hyvä että tämä kotimainen huumori- ja animaatiohelmi huomataan nyt, ehkä paremmin ja ehdottomasti laajemmin kuin koskaan. Videoissa on myös varsin hyvä ja erittäin katselukelpoinen laatu, joten voipi olla että animaatiot on tubeenladannut taho, jolla on alkuperäinen filmimateriaali hallussaan... ;-)

2 kommenttia:

  1. Tämähän oli mainio löytö! :D Kiitos kun jaot nämä.

    Kieltämättä pätkät vaikuttavat enemmän harrastekokeiluilta kuin tosissaan rakennetuilta animaatioilta. Animointi näyttää ihan hyvältä, mutta tarinat tuntuvat enemmän improvisoiduilta kuin pitkään rakennetuilta kokonaisuuksilta. Toisaalta pieni kaaottisuus sopii piirrostyyliin mainiosti. Kiva löyty joka tapauksessa!

    Löytyyhän sinulla tällaista lisää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli taas näin myöhemmin mieleeni, että näissä lyhäreissä animaatio on oikeasti tärkeässä osassa verrattuna vaikkapa Pasila-animaatiosarjaan, jossa käsikirjoitus ja ääninäyttely olivat enemmän se "juttu", ei niinkään animaatio itsessään. Siinä missä Pasila olisi toiminut ihan pelkkänä kuunnelmanakin, niin tämä ei välttämättä toimisi ollenkaan. :D

      Muitakin Uudessa Kinossa esitettyjä animaatioita löytyy taltioituna, mutta juuri nyt en muista onko joukossa enempää tällaisia huumoripläjäyksiä. Tämän Rytmihäiriöitä-sarjan/elokuvan perusteella Pietari Koskinen olisi ehdottomasti saanut ohjata enemmänkin animaatioita! :D

      Poista