Popples-karvaturrit

Popples on minulle vieraammaksi jäänyt tapaus, vaikka 1980-luvun lapsi olenkin. Oikeastaan sain tietää siitä 1990-luvulla internet-sivuilta, joilla jo silloin nostalgisoitiin mennyttä edellistä vuosikymmentä; kun pikkuponi- ja halinallejuttuja yritti tuolloin tutkailla, sitä törmäili muihinkin aikakauden juttuihin, joten ainakin tiesin, että joku Popples on olemassa, mutta en sitten hirveästi muuta. (Kyseessä on taas yksi monista 1980-luvun amerikkalaisen leluteollisuuden tuotemerkeistä.)

Tällä vuosituhannella kirpputoreja kierrellessäni löysin kerran VHS-kasetin otsikolla "Karvaturrit". Tarkempi silmäily osoitti, että kyseessä onkin tämä Popples. Koska olen kutakuinkin jo saanut haalittua talteen kaikki ehdottomasti kaipaamani VHS-aikakauden julkaisuaarteet, tonkimista on hyvä laajentaa uusiin asioihin ja alueisiin, joten ennakkoluulottomasti kasetti lähti mukaani.





Joudun valitettavasti toteamaan, että kyseessä on höttö ja jokseenkin turhanpäiväinen tapaus, enkä välttämättä kirjoittaisi siitä ollenkaan, ellei siihen liittyisi ulkopuolisia tekijöitä, jotka tekevät siitä jännemmän ja mielenkiintoisen: dubbaus ja koko julkaisu ylipäätään.

Elonet kertoo, että Karvaturri-poppleseja on julkaistu suomeksi peräti kolme kasetillista. Julkaisu on vuodelta 1993 ja tarkastuttajana ja levittäjänä on ollut Karelia Food. Jotenkin tuollainen firmannimi ei vain tuo ensimmäisenä mieleen videokasettijulkaisuja... X´D Varsinaisen kasetin alussa vilahtaa nimi LMmedia (lieneekö se sitten eri firma vaiko jotain muuta), ja lopputeksteissä kerrotaan että suomenkielisestä toteutuksesta ovat vastanneet jotkin Zen Productions ja AVM Videokuvauspalvelu Oy. Minulle nämä nimet eivät sano ennestään mitään.

Muutamaa vuotta myöhemmin löysin vielä toisenkin kasetillisen karvaturreja (täten yksi kasetti siis vielä uupuu kokoelmastani, ehkä saan sen kolmannenkin osan vielä joskus käsiini).

Mistä tässä hötössä on sitten kyse? Karvaturrit (jotka muistuttavat jotain hassuja koiran, pupun, lelukarhun ja sateenkaaren risteytyksiä) asustelevat tavallisessa ihmiskaupunkinaapurustossa, mutta ilmeisesti näyttäytyvät vain lapsille. Turrit "poppaavat" (huom. oma suomennos) esiin missä vain, milloin vain ja etenkin silloin kun tiedossa on potentiaalisesti hauskanpitoa. Ja vaikkei olisikaan, niin mistä tahansa voi tulla hauskaa sillä turrit tykkäävät puuhastella ja kujeilla (asiaa auttaa se, että otukset pystyvät vetämään erilaisia esineitä esiin tyhjästä).

Turrimainen tapa siivota pihalle levinneet roskat: päästetään ilmapallosta ilmaa, joka lennättää roskat tynnyriin.

Useimmiten turrien touhuissa ei tunnu olevan mitään logiikkaa tai edes järjen hiventä ja otusten läsnäolosta seuraa uhkaava kaaos, mutta onneksi mahdolliset sotkut ehditään siivota aina ajoissa ja kaikki kääntyy (turrimaisen oudolla tavalla) parhain päin. Meno on siis aika kepeää ja harmittoman oloista kohellusta ja eikä mitään suuria juonenkäänteitä ole. Pahiksiakaan ei ole, vaan karvaturrit aiheuttavat mahdolliset pulmat ihan itse.

Oikeastaan sarjassa ei varsinaisesti "käsitellä" mitään asioita, opettavaisuutta ja syvällisempiä teemoja on turha etsiä. Tämä hitusen hämmentää minua, sillä tuntuu, että jaksoissa ei ole mitään hirveän koherenttia ja jäsenneltyä sisältöä, vaan käsikirjoittajat ovat vain tajunnanvirrassaan luoneet jotain mielikuvituksellista. Vaikka olen yleisesti sitä mieltä, että asiat voi tehdä monella tapaa oikein, logiikka on jees joskin sen voi myös haastaa, ja luovuus on aina hyvä asia, niin siltikin olen hämmentynyt, kun en koe löytäväni tästä sarjasta mitään oikeaa oivallusta, idistä, jujua, pointtia, punaista lankaa tai kunnon tarinaa. Olenko liian järkeilevä ja/tai aikuinen tälle sarjalle, ja meneekö minulta siksi jotain täysin ohi? Vai meneekö minulta jotain ohi jostain muusta syystä? Saako joku muu tästä mitään irti? Onko tästä tarkoitustakaan saada mitään irti? Suhtautuisinko eri tavalla jos olisin nähnyt tätä lapsena? Yritänkö miettiä ihan liikaa? Pitäisikö sittenkin vain yksinkertaisesti heittää aivot suosiolla narikkaan? (Luultavasti kaikkien näiden kysymysten miettiminen on turhaa.)

Suomenkielinen dubbaus ei juuri paranna asiaa, itse asiassa asia on jopa päinvastoin. Turrien keskustelut kuulostavat välistä tönköiltä, jopa järjettömiltä, eivätkä englanninkieliset vitsit, sanaleikit ja arvoitukset (joita oletettavasti on jonkin verran, jopa paljon?) ole kääntyneet kovinkaan luontevasti suomeksi. Turreja ei suomidubissa myöskään hirveästi yksilöidä eivätkä hahmot juuri puhuttele toisiaan erityisillä nimillä. Tämä vaikeuttaa hahmojen esittelyä; "se iso sininen", "se iso pinkki", "se pienempi keltainen", "se pienempi vihreä"? :D On parempi, etten edes yritä. Osa turreista vaikuttaa käytökseltään enemmän poikamaisilta ja osa tyttömäisemmiltä, toisaalta sukupuolilla tuskin on mitään merkitystä. Hahmojen äänien perusteella ei myöskään voi päätellä paljoakaan, sillä useita ääniä on muokattu erilaisilla korkeuden nostoilla (tai laskuilla) aika luonnottoman ja etäännyttävän kuuloisiksi. Sarjan harvat ihmishahmotkaan eivät ole säästyneet äänimuokkaukselta, ja saundi on muutenkin aika monotonisen kuuloista (ja siksi kysyn ja totean; "Voiko Agapioa huonommin dubata? - Kyllä voi!". [Agapion dubbaukset ovat oikeasti sulosointuisia tähän verrattuna.] Toista kasettia katsellessani aloin jopa miettiä että onkohan tässä vain yksi ääninäyttelijä...mutta ei kai sentään, on niitä useampi.)

"Hei, nimeni on Turri. Haluatteko tulla kyytiin kun ajan junalla?"
 - No hei vaan Turri, kerro mistä muusta sinut tuntee että pystyn erottamaan sinut muista?

Vaivauduin tekemään taustatutkimusta sen verran, että selvitin, miltä vuodelta sarja on ja montako jaksoa kaikkiaan. Sarjaa on tehty kaksi tuotantokautta vuosina 1986-1987 ja yhteensä jaksoja on 44.

Suomijulkaisussa kaseteilla on kuusi n. kymmenminuuttista jaksoa. Jotenkin hassusti ekalla turrikasetilla on toisen kauden jaksoja, ja tokalla taas ensimmäisen kauden. (Tämän puolesta mietin, että mitähän jaksoja sillä kolmoskasetilla on? :D)

Nooh, eipä se toisaalta ole niin tarkkaa... samaa kohellusta se on aina vain. Tosin toisen kauden jaksoihin on lisätty "interaktiivisuus"-elementti; hahmo tai useampi saattaa kesken kaiken puhutella katsojaa ja pyytää jopa apua. :´D (En ole ikinä pitänyt niistä "muka-interaktiivisista" lastenohjelmista joissa hahmot puhuvat katsojille ja pahimmillaan noissa ohjelmissa on ärsyttäviä hiljaisia pätkiä kun katsojan odotetaan vastaavan... onneksi tässä ei kuitenkaan liiaksi pitkitetä asioita vaikka katsojaa puhutellaankin!)

Ja siis hupaisaahan on se, että tässä sarjassa asia on viety niinkin pitkälle, että animaatioon on vielä ihan oikeasti piirretty "katsojan" auttava käsi!

Kierivä filmirulla "tulee läpi" televisioruudusta
ja karvaturri pyytää katsojaa antamaan sen takaisin.
"Kiitos! Nyt voit pyytää äidiltäsi namia palkinnoksi!"

Sarjan lopputekstit paljastavat, että animaatio on tuotettu Japanissa, animeksi tätä ei kuitenkaan kukaan miellä. Teknisesti animaatio on perushyvää (se näkyy noissa ylläupottamissani tunnarivideoissa), mutta juuri siksi minusta on pikkuisen sääli, että tällainen kepeä ja melko sisällötön kaaoshöttö on niinkin laadukkaasti animoitua. :´D

Latasin ekan turrikasetin jaksot edesmenneelle YouTube-kanavalleni jonakin vappuna (en itse muista, minä vuonna tarkalleen). Tänä vuonna ajattelin uusia tämän latauksen ja lisäksi tuoda tubekansalle myös kakkoskasetin nähtäväksi. Jossei vappuna ole parempaa tekemistä (toivon mukaan on), niin yhtä hyvin sitä voi kai (yrittää) tappaa tovin tämän piirretyn parissa. Ainakaan aivot eivät pahemmin rasitu kun ei liiaksi yritä miettiä. :P Ja ehkä kepeälle ja turhanpäiväisellekin hötölle kuitenkin on tilausta ja paikka maailmassa (etenkin nyt kun koronavirus ja sitä seuranneet lieveilmiöt jylläävät ja uuvuttavat. Itse ainakin olen kokenut tavallista suurempaa tarvetta henkisesti keventävälle täyshömpälle [ja köh, minäkin olen katsonut Masked singeriä kuluneen kevään aikana... :P]). (Ja onhan niitä muitakin animaatioita tai lastenohjelmia, jos kaipaa koherentimpaa sisältöä.)

Karvaturrit 1 - Kaikki on mullin mallin
Karvaturrit 2 - Nyt pidetään hauskaa!

Jotenkin miellän näiden värikkäiden bile-karvapallojen sopivan vappuun?

Vaikka turrihahmot sinällään ovat ihan söpöjä, niin animaatiota en siltikään erityisesti voi suositella kenellekään (muille kuin ehkä hahmojen ehtaa 1980-luvun tuuheutta ja pörröisyyttä huokuvan estetiikan ja/tai laadultaan kyseenalaisten suomidubbausten ystäville). Mistään mestariteoksesta ei ole kyse, eikä tämän ohittamisessa menetä kerta kaikkiaan mitään, mutta ehkä tietynlaisen kulttiteoksen aineksia saattaisi olla...