perjantai 26. kesäkuuta 2015

Ani-tädin youtube-historia (osittain vajaa versio*[?])

* Päädyin muokkaamaan tekstiä reilusti alkuperäisestä luonnoksesta. :D Se sisälsi karkeampaa materiaalia, ja oli alunperin tarkoitus saada ulos huhtikuun 1. päivänä niin että ihmiset olisivat voineet miettiä jaarituksen sisältöä ja vakavuutta aprillipäivän hengessä niin halutessaan. Ei kuitenkaan "ihan" ehtinyt, ja nyt päädyin siistimään sen suht tylsän asialliseksi. :D (Ja minä muuten aina asetin ja väänsin YouTuben englanninkieliseksi senkin jälkeen kun siitä saatiin suomenkielinen versio; tottunut liian hyvin enkkuun. Siksi tässä jaarituksessa mainitut tubetermit, -toiminnot  ja muut -ilmaukset lienevät enimmäkseen englanninkielisiä tai itse suomennettuja.)
Kuva ei varsinaisesti liity tekstin sisältöön tai mihinkään taas tällä kertaa,
paitsi että se taisi olla minulla lyhyen aikaa YouTube-avatarina viime vuonna.
Lievästi ajankohtaisen puolelle menee taas välillä, sillä tässäpä kävi niin, että menetin taannoin YouTube-tilini. Se on vähän surullista, koska sillä oli ihan mukavasti ikää ollakseen joku omakohtainen nettijuttu, ja olin ajatellut (osin puolivitsinä), että sitten jos/kun tulisi pyöreä vuosikymmen täyteen (tämä olisi tapahtunut ensi vuonna), kirjoittaisin aiheesta blogiin. Mutta tämänhetkisissä olosuhteissa sen voi tehdä jossain muodossa yhtä hyvin jo nyt.

"R.I.P. anifriend (YouTube) 24.11.2006 - 25.2.2015" !
... niin sanoakseni, tai jotain. :P ... ;D

En muistanut päiväntarkkaa ajankohtaa tubeen liittymiselleni, ja vaikka olisin varmaan löytänytkin sen henkilökohtaisia arkistojani kaivelemalla, niin säästyin siltä vaivalta, kun huvikseni koitin katsoa, olisiko mukava vanha kunnon Web Archive arkistoinut tubekanavaani jossain kohtaa. Ja kyllähän yksi arkistointi vuodelta 2008 löytyi ja samalla sain tarkan päivämääränkin viralliselle tubetuksen aloittamiselle. :-)

Mistäs kaikki siis alkoi?

Oma YouTube-historiani alkaa loppuvuodesta 2006. Väitän, että tuona aikana YouTube, ja ainakin omassa arkikielessäni "tube", alkoi pikkuhiljaa olla nousuvaiheessa Suomessakin; ihmiset alkoivat kunnolla ja tosissaan ladata videoita sivustolle ja katsoa niitä ja levittää niiden linkkejä. Yksi ensimmäisimpiä ja suurimpia (ja kyseenalaisempiakin) täkäläisiä "tube-menestyksiä" on se surullisenkuuluisa videokaapattu pätkä Olli Hokkasen epäonnistuneesta kokiksenjuonnista MTV3:n Ennätystehdas-ohjelmassa, ja tottahan toki se linkattiin minullekin. Tuo kyseinen video on ladattu YouTubeen 20. marraskuuta 2006, ja väitän, että oma pysyvä "tubettamiseni" alkoi vähitellen juuri tuon kyseisen tapauksen jälkeen. Varmaan olin katsonut joitain yksittäisiä "tubevideoita" tuota ennen ja ehkä vähän jälkeenkin; en muista muuta kuin epämääräisesti, että tubetili tuli luotua nimenomaan joskus tuon hokkasvideon julkaisun jälkeen, niin paljon kuin "huvittaakin" tai "hävettääkin" sanoa, että Kola-Ollilla on ollut enemmän tai vähemmän merkittävä osuus oman tubetuksen käynnistämisessä. :DP Mutta se siitä.

En myöskään muista, mikä oli se lopullinen kimmoke tubeen liittymiselle; laukaisiko sen jokin tietty video vai toiminto; videoiden arvostelu/tykkääminen ja kommentointihan on ollut aina sallittua vain tilin luoneille katselijoille. (Ja muinoinhan videoiden "hyvyys" ilmaistiin ja mitattiin tähtinä asteikolla 1-5, nythän se on jo kauankin ollut like-dislike-peukutus.)

Tuben ja sen tarjoamat mahdollisuudet kunnolla huomattuani aloin kaivella sieltä kaikkea mahdollista mitä päähän pälkähti, ja sitä olen tehnyt koko ajan tonkimistarpeeni mukaan. YouTubessa kun on videomuodossa melkein mitä vain (niin hyvässä kuin pahassa, koska kuka tahansahan voi tuottaa sinne sisältöä). Ja vuosien varrella olen nähnyt siellä vaikka mitä, enimmäkseen sellaista mitä olen halunnutkin nähdä, ja mistä olen pitänyt ja pidän edelleen. Niin ihmisten täysoriginaaleja tuotoksia kuin muokattuja videoita, fanituotoksia ja parodioitakin, niin pätkiä tv-ohjelmista kuin animaatioista aina musiikkivideoihin ja vanhoihin mainoksiin ja nykypäivän todellisiin uutuuksiinkin. Faktuaalisesti; aikana ennen YouTubea oli toisinaan pienen (ja joskus suuremmankin) vaivan takana löytää videopätkiä netistä - sen sijaan jos nyt haluaa nopeasti vilkaista vaikka jonkun animesarjan alkukuvat niin sen kuin hakee, kyllä monesti onnistuu ja tärppää, ja yleensä "joku ne kuitenkin on ladannut tubeen katsottavaksi".

 "...I possibly won't upload much videos myself, I'm mainly here to watch them. However, if I have something that isn't up already, I could upload it..."
(pätkä vanhan käyttäjäsivuni infoboxin tekstistä vuodelta 2008 ;D)

Vuosikausia olin tavallinen tubessa jumittava "pelkkä" katsoja, mutta muistan että jo varhaisista ajoista lähtien toiveissani oli, että itsekin voisi joskus ladata ja jakaa videoita - "koska niin moni muukin tekee sitä...", tai jotain. Jotain vanhoja pätkiä kotinauhoitettujen VHS-kasettien ajalta, lähinnä tv:ssä esitettyjä animaatioita. Halusin levittää niiden ilosanomaa, nostalgiaa, ylipäätään olemassaoloa ja tietoisuutta. (Kyseessä kun on toisinaan sellaisia teoksia, joita ihmiset eivät välttämättä muista tai joiden olemassaolosta eivät edes tiedä! Maailma on nykyään niin pirstaloitunut, että kaikki eivät todellakaan tiedä kaikkea. Minäkään en tiedä.)

Kesti vuoden 2010 lopulle, että vihdoin pääsin tätä "haavetta" jossain muodossa toteuttamaan. Laillista puuhaahan se ei välttämättä ole, ja niin kauan kuin nyt satuin videopätkiä latailemaan, niistä napsahteli kolmannen osapuolen sisältöosumamerkintöjä ja joskus myös varsinaisia tekijänoikeusrikkomusmerkintöjä aina silloin tällöin, jotain oli joskus parempi poistaa oma-aloitteisestikin ellei sitä tuben omasta puolesta oltu vielä tehty.

Omaan tubettamiseeni kehittyikin ajan myötä säännölliseksi tavaksi tekijänoikeusmerkintöjen tarkistaminen, ja varsinkin pari viime vuotta tubettaminen on ollut melkoista taiturointia tilin ylläpitämisen ja säilyttämisen osalta, koko ajan kasvavalla tietoisuudella siitä mahdollisuudesta, että joskus se viimeinen niitti voi silti tulla ja tili voidaan jäädyttää lopullisesti, vaikka kuinka "tunnollisesti" yrittäisi toimia asioissa. Menneenä talvena kävi sitten niin kuin lopulta saattoi odottaakin: kerralla useampi rikkomusmerkintä jo aikaisemmin saatujen lisäksi johti väistämättömään loppuun.

Ihan hauskaa oli niin kauan kuin sitä kesti. :D

Nyt nelisen kuukautta myöhemmin asiaan on saanut laajemman perspektiivin, koska eihän se tilin menetys tietenkään mitään välitöntä herkkua ennakoivasta tietoisuudesta huolimatta ollut. Ja näinhän siihen oikeastaan kannattaisi suhtautuakin:
<anifriend> juuh että ei tullut 10 v tubetusta täyteen sitten. XD
<hrst> NO NIIN Onneksi olkoon tuosta virtsanpylväästä elämässä! Kai tuo on jokaisen TUBETTAJAN koettava.
Omien videoiden katselukerta- ja tilaajamäärien menetys ei niinkään harmita juuri yhtään, enkä juurikaan ole ollut YouTubessa "sosiaalisesti aktiivinen" niin että minulla siellä varsinaisia "kavereita" tai muita kontakteja olisi, niin "sosiaalinen media" kuin YouTube onkin (olen aina pitänyt sitä muutenkin enemmän televisioon rinnastettavana viihdemuotona kuin sosiaalisen kanssakäymisen alustana - vaikka eiväthän nämä sinänsä ole ristiriidassa keskenään ja sulje toisiansa pois, mutta you know ;D).

(Sivukommentti: kuinka sosiaaliseksi toiminnaksi pelkkä videoiden lataaminen voidaan itsessään määrittää? En varsinaisesti pyrkinyt itse viestimään lataamillani videoilla mitään sen kummempaa kuin että "hei, tällaistakin on olemassa silmien edessä". Mutta se siitä pohdinnasta; pysytään aiheessa.)

Paljon enemmän tilin menetyksessä sen sijaan harmittaa omien henkilökohtaisten favoritesien ja watch later-listan menetys; oli tullut koostettua useiden satojen suosikkien lista ja oli myös aika monta videota, jotka oli tarkoitus katsoa myöhemmin joskus kun ehtisi (tubessa on niin paljon videoita ettei ehdi kaikkea katsomaan aina heti :P). Lisäksi vähän harmittaa sekin, että olen päässyt putoamaan kärryiltä niistä videokanavista, joita seurailin (niitäkin oli aika monta enkä muistaisi niitä kaikkia mitenkään).

Nythän on toki maailman helpointa jälkiviisastella ja jossitella tyyliin; "aijai jos olisin ollut yhtään kaukokatseinen ja järkevä ja viitseliäs, olisin jo aikaa sitten pitänyt kahta eri tiliä; toisen suosikkeja, ja toisen omia videolatauksia varten". Mutta enpä ollut, tai laiskuuttani saanut aikaan, joten oma vika kaikki, tyhmä mikä tyhmä. ;D Menetetyn tubetilin perään itkeminen on ihan turhaa, kun on ollut koko ajan täysin tietoinen siitä, että se voi lähteä koska tahansa ja minä hetkenä hyvänsä ja melkeinpä mistä tahansa syystä. 

Muutama omakohtaisesti mieluinen muisto tubetuksen ajalta

Kun asiaa tarkastelee, niin mitään oikeasti merkittäviä muistoja tubettamisen osalta minulle ei ole kertynyt kovinkaan paljoa, kun ei lasketa erinäisiä yksittäisiä videoita (ja niiden katseluista syntyneitä fiiliksiä ja oivalluksia) itsessään, eikä myöskään joitakin omiin videoihin saatuja kommentteja (joista jotkut olivat kyllä aika nasevia oivalluksia tai muuten helmiä). Tubessa ei ole syntynyt merkittäviä kontakteja (kun ei ole ollut pyrkimyksenäkään hankkia niitä), enkä ole muutenkaan varsinaisesti saavuttanut tubettamisella mitään henkilökohtaisella tasolla, paitsi ehkä mahdollisesti näön huonontumista liiasta ruudun tuijottelusta, heh. Toisaalta eipä minulla ole ollut mitään tavoitteitakaan sen enempää ollut, muuta kuin katsoa videoita, tykätä niistä, satunnaisesti kommentoida niihin, koostaa suosikkilistaa ja vasta myöhemmin alkaa ladata ja jakaa visuaalista materiaalia itse, ja nekään videot eivät ole olleet mitään originaalijuttuja vaan lähinnä VHS-aikakauden taltiointeja. Onhan kyllä muutamia videoita tullut itse enemmän tai vähemmän luovasti editoituakin vapaa-ajan ja ideoiden puitteissa.

Ehkä ainoaksi jollain tavalla "merkittäväksi" jutuksi oman tubettamisen osalta voidaan laskea se, että vuonna 2012 Dibitassujen tuottaja kommentoi editoimaani Dibitassu-fanimusiikkivideoon. Kommentti itsessään oli valtava ilonaihe, ja vielä kun tuolloin sai ja pystyi vastaamaan ja ilmaisemaan sanoin oman fanituksen sarjalle ja tuen tulevaisuuden projekteille henkilökohtaisesti (vaikka toiminkin nimimerkillä, mutta silti), niin...!


...niin.

Kuten ylempänä mainittu, suosikkilistan katoaminen on se asia mikä kaikkein eniten tubetilin menetyksessä "raastaa". Niin monta sataa hyvää videota listalle oli koostettuna, enkä mitenkään voi muistaa kaikkia, joita siinä oli. Oli siellä kyllä varmaan jotain ei-niin-hyvääkin. Ehkä. Mutta jotenkin sen kaikkein ensimmäisimmän favorite-videoni muistan kyllä ja tulen luultavasti muistamaan ikuisesti. :´D Ja miten hyvin se itse asiassa tavallaan kuvaa koko tätä nettitouhua ja kulttuuria! ... tai ainakin mitä joskus viime vuosikymmenellä oli. ;P


Olipa kerran Elämä-piirretystä muokattu video. Tosin mahtaakohan kukaan vuonna 2015 enää edes puhua mistään urleista? :-DD ... :-) Lataaja: vAlatalo

Ja toinen, ehkä jonkinasteisena tuben "lieveilmiönä" syntyneen YTP- eli YouTube Poop-pilavideokulttuurin tuotoksia. Muistelisin, että tämä olisi ensimmäisimpiä näkemiäni varsinaisia YTP-videoita, ainakin se on niiden joukossa ellei peräti ensimmäinen, en voi muistaa:

 
Alunperin suomalainen Nuthacker-nimimerkin YTPMV (=YouTube Poop Music Video) vuodelta 2007. Reuploadannut, eli uudelleenladannut: spartaremix asnickolas

YTP:llä on toki oma kotoinen vastine täällä Suomessa, useimmiten siitä käytetään nimeä sinätuubapaska, jos ihmiset nyt välittävät mistään tunnistesanoista. Kaipa siihen lienee useampi tubessa vieraillut niin sanotusti kompastunut, itse olen kyseisestä kulttuurista viehättynyt ja seuraillut sitä melkein yhtä kauan kuin olen tubessa (taikka "tuubassa"? ;D) jumittanut. X)P

Tube on tahattomasti tosiaan ollut myös mitä mainioin julkaisualusta kaiken maailman parodia- ja pilailuvideoille. Suomalaisetkin keksivät sen, vaikka tokihan täällä on ollut kyseistä kulttuuria ja tehty yksinkertaisia pilavideoita muumeista ja salkkareista jo ennen YouTubeakin. :D Tube on vain antanut lisäboostia kyseiselle kulttuurille. (Ja minäkin olen aikoinaan saanut tekijänoikeusrikkomusmerkinnän editoidusta muumivideosta. ;> [Asia, jonka melkein voi katsoa ehkä jonkinmoiseksi {kyseenalaiseksi} meriitiksi suomalaisena tubettajana olemiselle? ;>])

(Sivukommentti: välillä julkisuudessakin puhutaan "tubettamisesta" ja "tubettajista", mutta mitä ne tarkalleen ottaen ovat? Tubettajaksi määritellään yleisesti ja melko löyhästi ihmiset, jotka "tuottavat sisältöä YouTubeen"; usein sanalla määritetään myös ihmisiä jotka tekevät eräänlaisia videopäiväkirjoja [eli siis kuvaavat elämäänsä ja monesti myös omaa naamaansa kameralla], eli puhutaan vlogaajista, mutta on se tubettaminen muutakin, kai. Itse enemmän katson videoita kuin lataan niitä [olipa videoiden sisältö mitä tahansa] tai kommentoin toisten videoihin, mutta olen omasta mielestäni ihan yhtä lailla "tubettaja". Kai "niitä", tai "meitä", on moneen junaan. ;-))

Vähän ennen ja vähän jälkeen virtuaalisen menetyksen

Viime vuosina mietin kyllä toisinaan välillä, pitäisikö tubesta omatoimisesti "luopua", kun sivusto kävi läpi ties minkälaisia muutoksia, joista harvaa pidin tarpeellisena ja hyödyllisenä. Merkittävin lienee loppuvuodesta 2013 tapahtunut muutos, jota itse olen kutsunut "Google+-pakotukseksi". Olkoonkin, etten tubessa mikään varsinaisesti sosiaalinen aktiivi ja kommentoija koskaan ollut, niin siitä huolimatta oma tubettamiseni "epäsosiaallistui" entisestään sen jälkeen, kun tubetilin liittämisestä Google+-palveluun tehtiin periaatteessa pakollista (aiemmin tämä liittäminen oli ollut vapaaehtoista); käyttäjiltä estettiin/vietiin kommentointimahdollisuus, elleivät nämä tavallaan "vieläkään" ole liittyneet Google+:aan. Googlehan nappasi YouTuben melko pian omistukseensa aikoinaan ja on ujutellut ja säätänyt kaikkea tässä, niin ehkä tavallaan se ei ole tullut mitenkään yllätyksenä. Oma kantani kuitenkin oli, etten tarvitse Google+:a yhtään mihinkään, joten jos minulta siihen liittymättömyyden takia estettiin tubekommentointi, niin olkoon sitten niin. :D (Ikäväähän se oli, ettei sen jälkeen enää voinut vastata toisten käyttäjien mukaviin kommentteihin ja asiallisiin kysymyksiin, toisaalta ehkä myös parempi, sillä tuon jälkeenhän ei vahingossakaan voinut vastakommentoida mitään satunnaisiin provokaatioihin vaan ne saattoi rauhassa sivuuttaa ja jättää omaan arvoonsa. [En minä jaksa internetissä muutenkaan inttää ja tapella, mutta näin sitä ei varmasti voinut tapahtua eikä muutenkaan tullut kirjoitettua höpsöjä turhanpäiväisiä kommentteja enää. ;-)])

Vuosikausia jotenkuten onnistuneesti ylläpidetyn tubetilin lopullinen jäädytys oli tietyllä tapaa jonkinlainen virtuaalisesti koettu menetys, vaikkei se elämää tietenkään kaatanut koska onneksi elämässä on muutakin sisältöä kuin tietokoneen ääressä ja erikseen tubessa jumittaminen. Nettielämän virtuaalisia tapahtumia kannattaa tuskin muutenkaan kauheasti verrata tosielämän oikeisiin tapahtumiin, mutta täytyy todeta ja myöntää, että hyvinkin merkittävä (ellei jopa valtava) osa internetin käytöstäni on edellisen vajaan kymmenen vuoden aikana ollut pitkälti nimenomaan YouTubessa kirjautuneena olemista (ja sikäli kuin blogiani luetaan, lienevät lukijat huomanneet miten tekstisisältöä täydentämässä on usein upotettu tubevideo). Siispä kuitenkin tube oli minulle jossain mielessä hyvinkin tärkeä, vaikken ehkä haluaisi myöntää sitä. Mutta sellaista se vain on, eikä täällä netissäkään ihan kaikki ole pysyvää ja ikuista. Ja ajan kanssa tämäkin "virtuaalinen nettielämän tragedia" on ollut helpompaa kääntää myönteissävyiseksi; uuden tilin voi luoda, suosikkilistan keräämisen voi aloittaa alusta, videoita voi alkaa ladata uudestaan halutessaan. Omien videoiden katoaminen YouTuben "pilvipalvelusta" ei haittaa itseäni laisinkaan - sen sijaan vähän käy sääliksi niitä tahoja jotka mahdollisesti olivat linkittäneet/upottaneet videoitani omissa jutuissaan pitkin ja poikin internettiä.

Höpsöön kiintymykseen (ja jonkinasteiseen riippuvuuteenkin) nähden on vähän hämmentävää, miten nopeasti tuli kuitenkin vieroituttua tubesta lopulta; sopeuduttua siihen, ettei yhtäkkiä enää voikaan selata favoriteseja, tai omiin videoihin postattuja kommentteja tai videoiden statistiikkaa, tai silmäillä tilattujen kanavien uusia videoita. Vasta nyt hiljalleen muutamien kuukausien kuluttua on vähitellen noussut se fiilis että "voisi ehkä hissuksiin palata tubeen jumittamaan", eikä sekään ole ollut niin kovin voimakas fiilis, vaan lähinnä satunnainen vapaa-ajan tapon tarpeeseen liittyvä hetkellinen tylsyyden tunne.

Ja tietenkin minulla on ollut myös ristiriitaisia fiiliksiä ja yleistä arpomista tubeen palaamiseen liittyvien ajatusten osalta. Nykyään kun Google+ on pakollinen kaikille uusille käyttäjille, ajatus palaamisesta ei suoranaisesti houkuttanut ensi alkuun. Sen lisäksi tube on vaikuttanut suorastaan rikkinäiseltä välillä, ihan ilman kirjautumistakin. (Esimerkiksi videosoittolistojen autoplay-toimintoa ei saa pois päältä ja videoihin generoituu automaattisia tekstityksiä aivan päin honkia [ja puheentunnistustoiminto johon tekstitysten generointi perustuu on noin niinkun muuten ollut aika surkealla tasolla aina]. Lisäksi YouTuben integrointi osaksi Google+:aa hämmentää, kun tuben käyttö kuitenkin sujuu hyvin paljolti ilman sitä googleplussaakin.) Siksi mietin ja puntaroin että kannattaako sinne tubeen edes palata.

Mutta kyllä kai. Ehkä kiintymykseni sivustoon on turhan vahva, tai kyseessä on hömelö riippuvuus, joka joka tapauksessa voittaa. :P


Käytän tämän vanhan kanavan jäädyttämisestä syntyneen "uuden tilaisuuden" hyväkseni siten, että uudelleen alusta aloittaessani splittaan homman lähtökohtaisesti kahdelle kanavalle. Loin uuden tilin ja YouTube-kanavan jo 1.4.2015 mutta virallisesti julkistan sen täällä blogissa vasta nyt. Vähän epäomaperäisesti ja tylsästi nimesin tämän kanavan yksinkertaisesti anifriend 2.0:ksi, vaikka käytännössä se olisi voinut olla jotain muutakin, en tiedä kuinka paljon muut käyttäjät tai anonyymit satunnaisvierailijat laittoivat nimeä merkille. Sillä kuitenkin mennään.

Jälleen yksi huono puoli nykyisessä YouTubessa; käyttäjätunnusten osoitteet eivät ole enää sellaisenaan tyyliin /user/nimimerkki, vaan kaikkien uudempien kanavien urlit ovat pelkkää satunnaisgeneroitunutta kirjain-numero-sekamelskaa, katsokaa nyt tätäkin rumuutta:

youtube.com/channel/UCKaVzhRqie6wVvhoN5Ub0fw
 !!! Kyllä youtube.com/user/anifriend oli vaan niin kaunis verrattuna tuohon. :<

Mutta se siitä suremisesta. Joka tapauksessa uutta kanavaa luotuna ja avatarinkin pidän samana jota suuremman osan ajasta viime vuosina edellisellä kanavalla käytin, Ihmemaa Oz-sarjan Pelätti. Hahmo saa promota itseään (ja sarjaansa) tubekanavallani jatkossakin.
 
Tubeen aiemmin lataamistani videoista 98% on tallella toistaiseksi ehjillä kovalevyillä (enkä myöskään ole tuhonnut alkuperäisiä VHS-kasettinauhojen raakamateriaaleja, eikä aikomuksenakaan ole hankkiutua eroon niistä), vain pari harvaa itse videokameroitua ja tubessakin ollutta klippiä ei sen sijaan ei taida olla, mutta eivätpä ne kanavani suosituimpia videoita muutenkaan olleet. :-)

Periaatteessa voisin siis ladata YouTubeen uudelleen ja takaisin lähes kaikki videot, jotka eivät aiheuttaneet mitään "ongelmia". (Sellainenkin hyvä puoli tässä kanavan menetyksessä kyllä on, että nyt voisi pakata videopätkät paremmin, kaikki kun eivät olleet kovinkaan hyviä laadultaan. Mitään HD-laatua on kuitenkin turha odottaa, sitäpaitsi tuntuu jotenkin perverssiltä ajatukselta yrittää vääntää joku 1980-luvun aikainen vähän suttuinen videonauhoite HD:ksi... XD Ideana kun on muutenkin ollut vain näyttää, mitä on, ja niin siihen riittää yleensä vain se, että kuvasta saa edes jotenkuten selvän... ;-))

Toiselle, vielä mielessä kypsyvälle ja nimeämättömälle kanavalle ajattelin tulevaisuudessa koostaa uuden favorites-listan siinä toivossa että kanava säilyy pitempään, ja sille myös lataan satunnaisempia sekalaisempia itse editoituja videoita, joita edellisellä kanavallakin oli muutamia. Videoilla ja videoeditorilla leikkiminenhän on tunnetusti hauskaa puuhaa (tämänkin tädin mielestä), mutta epäilen vahvasti sitä että kukaan tubekävijä oli kanavallani käynyt tai tilannut sitä esim. Shaoranin muumimainen hiihto- tai Alfredilla on hieno piano-tyylisten videoiden takia. Sekalaisuus ja randomius vapauttavat laittamaan kanavan nimeksi ja avatariksi mitä tahansa, mitä vain keksin. (Muun muassa tunnen vähäistä kiusausta ja intoa nimetä tilini esim. jonkin fiktiohahmon mukaan, siihen liittyy ilmiö, jonka olen huomannut tubevideoiden kommenttipalstoilla yhä enenevissä määrin viime aikoina. Miten paljon tubessa onkaan videoita kommentoivia animehahmoja esimerkiksi! ;D Kommentoivat fiktiohahmot ovat toisinaan puolihauskojakin, eikä siinä taideta kauheasti syyllistyä identiteettivarkauksiin(?). Mitäs tällainen toiminta on mahdollistettu niin että ihmiset voivat esiintyä joko omalla nimellään tai sitten jollain muulla... ehkä jossain mielessä väärinkäyttää sitä annettua systeemiä. ;-) [Yksi hupaisimpia tällaisia näkemiäni tubekeskusteluita oli Muumit Rivieralla-elokuvan trailerivideon kommenttipalstalla, missä parikin Higurashi no naku koro ni-hahmoa taisi keskustella purjon kera, tai jotakin sellaista muistelen. :´D])

Ehkä en saanut pidettyä alkuperäistä anifriend-tiliäni kymmentä vuotta, mutta tubettaminen silti tullee jatkumaan yli sen kuitenkin - "valitettavasti"?

Ja mitä tulee niihin videoihin, jotka tubesta jouduin poistamaan ja joita en aio uudelle kanavalle palauttaa... olen ajatellut luoda Dailymotioniin eräänlaisen roskiksen taikka kaatopaikan taikka tunkion niitä varten jossain vaiheessa myös. (Agapion dubbaamat pikkuponipiirretyt laitoin jo sinne viime vuonna "pakon edessä" ja ihan siedettävästi on toiminut, miksenpä sitten laittaisi sinne muutakin. Luotan siihen, että ihmiset joita kiinnostaa, löytävät kyllä ennen pitkää. :P)

Pieni yleisasiaextra

Euroviisutkin olivat ja menivät tässä välissä, mutta en viitsinyt vaivautua kirjoittamaan niistä mitään tänä vuonna, oli muutenkin melko mälsät viisut omasta ja lähipiirin mielestä.

Tämäkään kuva ei liity mihinkään, laitan sen silti.

Hyvää kesän jatkoa kaikille blogia lukeville!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti