maanantai 1. huhtikuuta 2019

Katsaus Agapion tunnusomaisiin juttuihin

Agapio in memoriam

Nordic Agapio Oy/Agapio Racing Team Oy muistetaan 1990-luvun ja 2000-luvun alun tv-piiretyistä MTV3:lla ja Nelosella. Ensisijaisesti muistetaan lafkan dubbaukset ja niiden lievästi kyseenalainen laatu, mutta mitä muuta tunnusomaista ja mieleenjäävää Agapion tekeleissä oli?


Repliikkien toistaminen...

Yhtenä esimerkkinä käy tämä oma videopoimintani sarjasta Calimero ja ystävät (1992, esitetty 2001-2002). Agapion tyyliin kuului mm. jokseenkin häikäilemätön repliikkien toistaminen. Tarkoituksellista vai ei, emme saa koskaan tietää.



Ehkä firma säästi tällä tavoin joitakin pennosia.

 
 
Toisaalta miksei repliikkejä voisi kierrättää, jos hahmolla ei oikeasti ole mitään muuta kovin tähdellistä sanottavaa? :D (Hyvin harkitusti, toki...)


...ja järjettömät repliikit ylipäätään.

Repliikkien tahallisen tai tahattoman toistamisen ja muun mokailun (kuten käännösvirheiden) seurauksena on käynyt joskus niin, että toisinaan on päässyt syntymään yksittäisiä lauseita, jopa kokonaisia dialogeja, joissa ei tunnu olevan kauheasti järkeä.

 
"Valmista on." - "Onko jo valmista?" .....ööh? :D


Laulut, tottakai...

Agapio muistetaan myös dubbaamiensa piirrettyjen tunnus- ja muistakin lauluista, niin hyvässä kuin pahassa. 

Pikku ponit (1986, esitetty 1996-1997) nyt muutenkaan lähtökohtaisesti eivät ehkä ole animaatiosarjojen parhaimmistoa, joten ehkä Agapion dubbaus jollain kierolla tavalla sopii kuin nenä päähän. Tai sitten ei. Halusimmepa tai emme, pikkuponijaksoissa kuullaan usein inserttibiisejä, jotka joskus vievät tarinaa eteenpäin, mutta useimmiten ne ovat pelkkää täytettä. Asiaa parantaa (tai pahentaa, riippuu näkökulmasta) se, että agapiolaulaja on saattanut laulaa epävireisesti ja nuotin vierestä, tai laulu on miksattu väärin musiikin kanssa (ja tietenkin pahimmassa tapauksessa molempia).


Videon lataaja: käprrä

Vaikka Agapion dubbaustyöt eivät olekaan kovin kehuttavia, niin kyllä silti on huomioitava, ettei kyseessä aina ja joka kerralla ole totaalinen epäonnistuminen. Itse asiassa, jos oikein tarkkaan kuuntelee, on paikoin huomattavissa, että Agapiolla oli yritystä. Ainakin toisinaan. Vai?

Olen huomannut, että itse asiassa monet ponilaulujen käännökset ja versioinnit rytmityksineen on tehty usein ihan kelvollisesti niin että ne periaatteessa voisivat toimia ihan hyvin sinällään. Omiin korviini jotkin ponibiiseistä eivät edes kuulosta kovin pahoilta. Laulajalla vähän parempi päivä? Myönnetään, että kauneus voi olla katsojan korvassa.



Videon lataaja:käprrä


Tämäkin on oikeasti tosi symppis kappale, sanokaa mitä sanotte.

Luultavasti laulut agapiodubeissa kusevat usein siksi, että laulujen äänitystä/miksausta ei vain ole ollut ohjaamassa ja valvomassa ketään edes jotenkuten-taitoista. Joistakin Agapion sanoittamista ja sovittamista ponibiiseistä olisi oikeasti hauska kuulla "oikein" laulettuja ja miksattuja covereita, tämä ei ole vitsi. Joka tapauksessa minun mielestäni Agapio hoiti ponien dubbaamisen huomattavasti paremmin kuin Golden Voice Oy (joka dubbasi piirrettyjä VHS-kasettijulkaisuihin 1980- ja 1990-luvuilla), monilta osin, mutta erityisesti laulujen suhteen (sehän siis meni niin, että Golden Voicen ponidubbauksessa parilla ensimmäisellä kasetilla laulujen sanat luettiin alkuperäisen kuuluessa taustalla, mutta lopuissa lauluihin ei oltu koskettu enää ollenkaan, vaan niihin oli jätetty joko englannin- tai ruotsinkielinen versio. Agapiolla sentään yritettiin tehdä jotain ja laulaa, vaikka Golden Voicen jäljiltä rima olikin melko matalalla ja sangen helppo ylittää).

Agapion Digimon-tunnari on muuten parempi kuin Tuotantotalo Wernen, koska lyriikat ovat asian ytimessä, selkeät ja ennen kaikkea wou wou wou-wou wou (joka siis on alkuperäisessä japaninkielisessä alkutunnarissa) säilytetty.


Tekstilaatikot.

Agapiolla oli loppuaikoinaan tunnusomaista dubbauksen lisäksi myös tekstilaatikot, joilla peitettiin kuvasta sarjojen alkuperäiset otsikot ja muut tekstit enemmän tai vähemmän kätevästi, mutta ainakin todella mieleenpainuvasti. Esimerkkejä Digimonista ja Calimerosta. :D (Myös Alvinissa ja pikkuoravissa oli näitä, mutta ko. sarjasta en omista materiaalia.)

"Calimero ja ystävät"-sarjan otsikkokuva.
Calimeron jakso-otsikkokuva.
 
... ja näidenkin kanssa on ollut pientä sekoilua... :-)

Digimonin (tarkalleen ottaen Digimon Adventure, 1999-2000, esitetty 2001) ensimmäisissä jaksoissa tekstilaatikoita ei ollut laisinkaan (valitan, ettei minulla tällä hetkellä ole tarjota ruutukaappauksia noista jaksoista vertailukohdaksi). Yllättävää - ja hieman hämmentävääkin - kyllä, televisioesityksen jälkeisiin Digimonin VHS-julkaisuihin ne olivat ilmestyneet, eikä se taas voi tarkoittaa muuta kuin sitä, että Agapiolla oikeasti jälkituunattiin ja editoitiin vielä tv-esityksen jälkeenkin! Sitähän voisi suorastaan kutsua tunnollisuudeksi. Yritystä parantaa on selkeästi havaittavissa!!

Tällaisia tekstilaatikoita ei nähty niissä ihan ekoissa jaksoissa telkussa.
(En tarkalleen muista, mistä jaksosta alkaen ne tulivat mukaan.)
Tämä nyt on muutenkin vitsi koko kohtaus alunperinkin,
mutta hyvä että Agapion tekstilaatikot ovat asiallisesti paikallaan.
 
Tekstilaatikoiden kanssa sähläämisen osalta legendaarisin taisi olla Digimon-jakso nimeltään "Ystäväni Sota-Garuru-mon"...

Jakson otsikkokuva. (Ekoissa jaksoissa ei ollut myöskään näitä.)
Tässäkö se nyt on? Selvä... :-D
Tämä ei ole enää ystävä, mutta Sota-Garuru-mon kuitenkin...?
Ja kun sitten se (ilmeisesti) oikea Sota-Garuru-mon tuli ruudulle,
tekstilaatikot infoineen puuttuivat kokonaan... tietenkin!
Tähän tyyliin sen olisi pitänyt olla (tämä ruutukaappaus on aikaisemmasta jaksosta).
...

Agapio oli aikansa (surku)hupaisuus, eikä toista samanlaista ole eikä tule koskaan olemaan. Onneksi, tai ikäväksi.
Rest in peace, Agapio

Jos olen unohtanut tästä jotain, saa huomauttaa! :-)

1 kommentti:

  1. Agapio on todellakin lunastanut paikkansa suomalaisessa animaatio-skenessä :D

    Viimeisimmässä Pelit-lehdessä oli juttua pelien lokalisoinnista ja niihin liittyvistä käännösongelmista. Yksi oli juuri se, että dubbaajalla tai kääntäjällä saattaa olla käytössään vain tekstiversio sisällöstä eikä hajuakaan kontektista, jolloin näitä erikoisuuksia pääsee tulemaan. Päälimmäisenä mielessä on se Digimonin "Minä ratsastan" -moka.

    VastaaPoista