(Pitkällinen) Käsityöprojekti - virkattu meikkipussukka

En ole saanut aikaiseksi (vieläkään) kasata mietteitäni tai piirusteluja/valokuvia amigurumien tekoon liittyen. Tälläkään kertaa en sitä valitettavasti(?) tee, mutta haluan esitellä jotain, mikä sivuaa käsityö- ja askartelujuttuja, nimittäin virkattu pussukka, jonka olen suunnitellut ja toteuttanut. Tässä jaarituksessa siis käsittelen ja havainnoin ja dokumentoin omaa suunnittelu- ja työstämisprosessia. Yritän pitää virkkaus/käsityöjargonin vähäisempänä jotta ei-harrastajatkin voivat lukea, mutta kokonaan siltä ei voi välttyä. ;>

1. Tarve 

Koko juttu lähti alkuun tarpeesta uudelle "meikki"pussukalle. (En pahemmin meikkaa, mutta täti-ihmisenä minäkin tietysti kuljetan yökyläilyillä ja pidemmillä reissuilla mukanani erinäisiä pikkutavaroita hiuskammasta alkaen.) Edellinen pussukka oli palvellut minua jo liki vuosikymmenen (tätä kirjoittaessani ja julkaistessani myös reippaasti sen yli :´D), ja sen sijaan että olisin vain ostanut kaupasta uuden, aloin ajatella että haluaisin hyvin samantyyppisen kuin edellinen pussukka oli ollut, ja siten aloin miettiä että voisihan sen tehdä itse. Amigurumien tekemisen kautta oli tullut kiinnostus kokeilla tehdä muutakin ja hyödyllisempää tavaraa. Miksei meikkipussukan tekeminen onnistuisi?

Tuon tarpeen havaitsemisesta lienee jo reippaasti yli viitisen vuotta, ja vaikka tarve oli jonkinmoinen ja todellinen, niin ei kuitenkaan niin huutava sentään (vaikka vanha meikkipussukka oli hiljalleen alkamassa levitä ihan kirjaimellisesti käsiin). Uuden meikkipussukan hankkiminen/tekeminen ei ollut asioiden tärkeysjärjestyksen kärkipäässä, sillä muutakin tekemistä riittää aina - ajatus silti muhi mielessä, ja ajoittain tuli tehtyä pieniä hankintoja tulevaa projektia varten (sekä kaupoista että kierrätyshyötylöytöjä omista tai läheisten nurkista).

2. Suunnittelu 

Viime vuoden kesänä (2024) sitten oikeasti tartuin toimeen. Koska toiveena oli, että pussukka muistuttaisi jossain määrin edellistä vanhaa, en etsinyt netistä valmiita ohjeita tai tutoriaaleja (ihan vain koska runsauden pula; kaikkia ohjeita en kuitenkaan ehtisi lukea ajatuksella läpi, ja jos ehtisinkin, en sittenkään välttämättä löytäisi valmista ohjetta täsmälleen sellaiselle pussukalle joka ajatuksissani oli), vaan aloin hahmotella, suunnitella, piirustella ja laskea itse. Vanha pussukka toimi paitsi ajatuspohjana myös käytännön mallina uudelle - siitä otin esim. mitat jotta hahmottuisi työn faktuaalinen koko. Lisäksi siinä oli juttuja, sanotaan tässä nyt vaikka "ominaisuuksia", joita toivoin olevan myös uudessa pussukassa. 

Raapusteltuja hahmotelmia kesältä 2024. Ensimmäisten mietinnässä
olleiden asioiden joukossa mm. pussukan ulkopuoli ja sisätila.

Aivan tyhjästä en tietenkään kaikkea, oikeastaan mitään, keksinyt. Itse asiassa koko projekti on yhdistelmä ja siihen on koostettu ja lainattu ajatuksia ja osia monesta eri palasta ja paikasta, ja ennen kaikkea se on kokeilua siitä, mitä voi tehdä. Kaiken lisäksi se oli myös projekti, jossa tein monta asiaa ensimmäistä kertaa (olen edelleen harrastelija, en ammattilainen). 

3. Toteutus 

Vaikka suunnittelua tuli tehtyä etukäteen, niin käytännön kokeiluissa ja varsinaisessa toteutuksessa tuli havainnoitua ja tarvittaessa tehtyä muutoksia suunnitelmiin. Käytännön toteutus oli loppua kohden myös pätkittäistä ja asiasta tuli hypittyä toiseen - mutta projekti oli sen luontoinen, että se salli joustamisen ja ajoittaisen hyppimisen työstön eri vaiheissa. Toki siinä oli myös johdonmukaisia vaiheita joissa asian A piti olla tehtynä ennen kuin saattoi tehdä B:n, ja niin edelleen.   

Mittaaminen on oleellinen osa jo suunnitteluvaiheessa, mutta käytännön toteutuksessa se vasta tärkeää onkin, että kappaleiden luvut ja mitat täsmäävät. Virkatessa silmukoita oli oltava oikea määrä, ja jokaisen ommellun kankaanpalan oli oltava jossei nyt millilleen tarkasti mitattu, niin sopiva kuitenkin. Vetoketjunkin oli hyvä olla oikean pituinen, ja niin edelleen.  

Välillä projekti myös junnasi, koska jäin miettimään jotakin hankalampaa asiaa, johon en heti keksinyt ratkaisua tai jota en heti osannut hahmotella, tai vain välittömästi päättää. En halunnut ruveta tinkimään alkuperäisestä ajatuksesta tai mennä helpomman kautta (vaikka kyseessä onkin "vain" pussukka :´D). (Itse suunniteltujen amigurumien suhteen taas en ole aina ollut niin turhantarkka toteutuksessa ja olen antanut itselleni anteeksi, jos [ja monesti myös kun] jokin pieni detalji on loppuvaiheessa ollut "sinne päin" tai jäänyt uupumaan. Joskus olen huomannut jonkin pikkuruisen puutteen tekemässäni amigurumissa vasta kuukausia jälkikäteen. ;D)

Koska kyseessä oli oma tuotos itseä varten, mitään varsinaista aikataulua projektin valmistumisella ei ollut. (Jos kyseessä olisi ollut minulta pyydetty tai lahjaksi tarkoitettu työ, kiireellisyyden laita olisi saattanut olla toinen.) Toisaalta ilo työn valmistuessa ja tyytyväisyys projektin saattamisesta päätökseen ovat mukavia asioita.

4. Yleisiä muistiinpanoja ja havaintoja jaettavaksi

Vaikka olen kirjannut mietteitäni ja tehnyt yksityiskohtaisia muistiinpanoja projektin varrella, en jaa niitä tässä sellaisenaan enkä kokonaisuudessaan, mutta kerron mielelläni yleisluontoisesti mitä kaikkea projektissani mietin, tein, käytin ja hyödynsin, sovelsin ja havaitsin. Tässä kohdassa vinkkaan paikkoja/videoita joista sain apua tai vinkkejä. Tässä kappaleessa on myös hieman virkkausjargonia.

• Suorakulmainen pohja-aloitus ja ylöspäin suuntautuva taite
• Aiemmin oli tullut virkattua ympyröitä ja neliöitä, mutta pussukkaa varten ajattelin suorakulmaista pohjaa. Oli helppoa hahmotella ja päätellä, että se tehdään muuten samoin kuin neliö, joka kasvaa kulmistaan, mutta aloitetaan pitkällä aloitusketjulla, jonka molemmille sivuille virkataan. (Tiedossa oli minkä kokoinen valmiin kappaleen pitäisi olla, mutta se, miten saisin tehtyä sen oikein, vaati kokeilua ja laskemista. Jotta tietäisin, montako silmukkaa aloitusketjuun tulisi tehdä, ja montako kerrosta pitäisi virkata, oli ensin tehtävä virkkauskokeiluja joista selviäisi työn silmukkatiheys (eli paljonko silmukoita ja silmukkakerroksia on tietyn mittaisella alueella [tässä projektissani kerrosmäärä oli oleellisempi]). 

  

  Alustavia hahmotelmia suorakulmion muotoisesta pohjasta. 

• Aika moni, joka on joskus virkannut spiraalina suljettua muotoa, on varmaan huomannut ja tietää, että kerroksen aloituskohta tuppaa ikään kuin siirtymään tai "taittumaan". YouTubessa Hitsujimo näyttää miten suorakulmion muodon voi virkata niin, että aloituskohta pysyy aina paikallaan työn kulmassa. Hyödynsin tätä kikkaa omassa projektissani pussukan pohjassa.
• Virkatuissa koreissa on selkeä taite, jolla valmiiksi virkatun pohjakappaleen jälkeen saadaan käännettyä ja muutettua työn "suunta" ylöspäin niin, että kappale ei kasva enää leveyttä pohjasta vaan korkeutta sivuiltaan. Vaikka kyseessä onkin alunperin korien virkkaamiseen tarkoitettu niksi, sovelsin sitä projektissani, kun pussukan suorakulmainen pohja oli valmis ja halusin jatkaa pohjasta suoraan ylöspäin. Aivan alkujaan niksi on Suuri Käsityö-lehden Kulmien ja reunojen virkkaaminen sisustuskoriin-videossa. (Olen aiemmin virkannut korin niin tämä oli ennestään tuttu.)
• Virkkausmallit ja tekniikat
• Virkkausmalleja ja -tekniikoita on olemassa kymmenittäin ellei sadoittain, joskin ne kaikki perustunevat pitkälti tavallisimpien "perus"-silmukoiden soveltamiseen ja ryhmittelyyn. Ennen varsinaista työtä tein kokeiluja muutamasta virkkausmallista, koska halusin vaihtelua tavallisimpaan kiinteään silmukkaan. Tässä minua auttoi läheiseltäni lainaama Sarah Hazellin kirja Virkkausmallien käsikirja (suomeksi kustantanut Moreeni, 2014), toki katsoin malleja myös internetistä. 

  

  Kirja on ollut minulla monesti lainassa... :D

• Päädyin käyttämään projektissani pääasiassa virkkausmallia joka yllämainitussa kirjassa on suomennettu "kudos", internetissä olen törmännyt useampiinkin samaa mallia tarkoittaviin englanninkielisiin nimityksiin kuten "linen stitch" ja "moss stitch" (lisääkin vielä löytynee, rakkaalla lapsella on monta nimeä). Lyhyesti mainiten malli perustuu simppeliin kiinteiden silmukoiden ja ketjusilmukoiden vuorotteluun. Virkkausmalli itsessään on yksinkertainen ja sievä, joskin hieman hitaasti työstyvä. Käytin sitä pussukan pystysuorassa osuudessa pohjaosuuden jälkeen. 

  

  Virkkausmalli "kudos" lähikuvassa.

• Pussukan pohja on tehty aloittamalla tarkkaan lasketulla ketjusilmukkamäärällä johon on virkattu kiinteitä silmukoita.
• Pussukkaan on viimeisenä virkattu koristeeksi pintavirkkausta (eli tavallisia piilosilmukoita). Niillä tein eräänlaiset reunat tai "valesaumat" pussukan päätyihin ja pitkien sivujen yläosiin, jotta pussukka näyttäisi enemmän suorakulmiolta myös muualta kuin pohjasta katsoen. 

  

  Pintavirkkaus-piilosilmukat pussukan päädyssä.
  (Pussukka oli hieman lysyssä kuvaa ottaessa mutta kai tuo hahmottuu...)

• Tilasuunnittelua niin sisä- kuin ulkopuolelta
• Koska halusin uuden pussukan muistuttavan vanhaa, vaati erityistä mietintää ja suunnittelua saada tämä toteutettua. Jo melko alussa oli selvää, etten halunnut pussukan olevan sisältä vain "yhtä tilaa"; vanhassa pussukassa oli sisäpuolella kaksi pienempää taskua ja pitkittäinen välikaistale jota kutsun tässä "tilanjakajaksi". Vuosien kuluessa olin tottunut ja mieltynyt siihen, että tavarat sai tällä tavoin järjestykseen pussukan sisällä ja toivoin uudelta samaa.
• Pussukan ulkopuolelle halusin tehdä ulkonevan taskun (johon voisi erikseen laittaa jonkin pienen tavaran, joka muuten saattaisi hukkua pussukan sisuksiin). Tämä oli "uusi" ominaisuus, jota vanhassa pussukassa ei ollut. Käytännössä ulkotasku on pieni tasona virkattu kappale johon myös tein taitekerroksen syvyyttä lisäämään. Tasku on läpällä ja napilla suljettava.

  

  Ulkotaskukappaleen ja kangasmerkin samanaikaista sommittelua.

• Työn vuoraaminen kankaalla + ompelu + vetoketju 
• Aivan alussa minulla ei ollut selvyyttä tai varmuutta, mutta aloitettuani projektin ja jonkin matkaa työstettyäni ja mietittyäni tulin siihen tulokseen, että haluan vuorata pussukan sisäpuolelta kankaalla. Tällaista en ollut ennen tehnyt, ja siksi asiassa oli monta kysymystä. Miten ompelen kankaanpalan ensin muotoonsa ja sitten virkattuun työhön, voiko sen tehdä käsin, tarvitsenko ompelukonetta? Entä jos haluan kankaaseen taskut, miten silloin toimin? Millainen kangas ylipäätään sopii? Pitääkö kangasta esikäsitellä? Miten kangas kuuluu leikata? Ja niin edelleen. Nämä olivat asioita, joita jouduin selvittelemään aivan alusta pitäen ja siihen käytin aikaa. Tässä kohtaa minua auttoi useampikin YouTube-video, merkittävimmin kanava Alyssia creates, jonka How to Line a Crochet Bag with a Base (Boxed Corners)-videotutoriaalissa näytetään miten virkattu ja pohjasta suorakulmion muotoinen kassi vuorataan kankaalla. (Olin tosiaan aikoinaan peruskoulussa reppana käsitöissä ja inhosin ompelukoneita. Vanhemmiten olen päässyt inhosta yli ja tehnyt muutamia yksinkertaisia koneompeluja mutten kovin montaa kertaa. [Loppujen lopuksi tein kaiken ompelun käsin sillä en itse omista ompelukonetta; sillä olisi toki ollut nopeampaa ja saanut aavistuksen siistimpää jälkeä, mutta käsin ompeleminenkaan ei ole täysin mahdotonta.])
• Alusta pitäen oli melko selvää, että pussukka olisi vetoketjulla suljettava. Vetoketjuja olen vaihtanut vaatteisiin vuosien varrella muutaman kerran, joten sellaisen laittamisesta minulla oli entuudestaan jonkin verran kokemusta. Mitään erityistä mainittavaa en tässä tapauksessa keksi. Ainoastaan sitä mietin työstäessä, että missä kohtaa laitan vetoketjun paikalleen. 
• Päädyin tekemään niin, että ensin leikkasin ja ompelin vuorikangaskappaleen (taskuineen kaikkineen) muotoonsa ensin, sitten vetoketjun siihen, ja aivan lopuksi (tarkastettuani ja siistittyäni virkatun kappaleen niin, että varmistuin siitä, ettei mitään muuta tarvinnut enää tehdä) ompelin vuorikankaan virkatun pussukan sisään. (Kova jätkä olisi kenties samanaikaisesti ommellut sekä vetoketjun että kankaan virkattuun kappaleeseen yhdellä kertaa, itse halusin tehdä huolella ja tarvittaessa vaikka useammassa vaiheessa. :D)

  

  Ommellun vuorikankaan sovitusta pussukkaan.
  (Vetoketjua ei kuvanottovaiheessa oltu vielä laitettu.)

• Kangasmerkin käyttö virkatussa työssä ja materiaalissa
• Ennen kuin olin edes aloittanut projektia, olin ostanut kangasmerkin, joka mielestäni sopi työn luonteeseen (Niiskuneiti kaunistamassa itseään kukkasilla). Kuitenkaan minulla ei ollut ennestään omakohtaista kokemusta kangasmerkkien käytöstä tai kiinnittämisestä. En edes tiennyt, voiko kangasmerkin kiinnittää virkattuun pintaan ensinkään. ;D
• Rupesin tutkimaan asiaa syöttämällä internetin hakukoneeseen "embroidery patch on crochet" ja viisastuin lukemalla toisten ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä. (Päädyin johtopäätökseen, että luonnonkuitujen suhteen kangasmerkkien silityksen kanssa ei ilmeisesti liene suurempia ongelmia, tekokuitujen kanssa kyllä.)  
• Kangasmerkin valmistaja kertoo pakkauksessa, että merkki voidaan kiinnittää kankaaseen silitysraudalla kolmen pisteen (= puuvillalle tarkoitetulla) silityksellä, mutta merkin voi kiinnittää myös ompelemalla (ja sitä suositellaankin herkille materiaaleille). Kangasmerkin taustapuolella on liimapinta, joka sulaa silitysraudan lämmössä ja jolla merkki kiinnittyy.
• Projektissa käyttämäni langan vyötteen tiedoista selviää, että materiaali kestää kahden pisteen (= villalle tarkoitetun) silityksen. Langan materiaali on puuvillaa.
• Tästä päättelin, että teoriassa kangasmerkin siis voisi silittää virkattuun pintaan, mutta se saattaisi kestää hieman kauemmin ja/tai vaatia muutaman lisäsilityskerran enemmän. Vaikka teoretisoin noin, en silti ollut aivan satavarma, mutta päätin silti rohkeasti kokeilla käytännössä ja myös onnistuin; merkki kiinnittyi paikalleen virkatun pinnan päälle silitysraudan matalalla lämmöllä ja muutamalla lisäsilityksellä. Valmistajan kehotuksen mukaisesti tein vielä jälkivarmistukseksi suurpiirteisen ompeleen käsin koko merkin ympäri.

  

  Kangasmerkki kiinnittynyt onnistuneesti.

• Mietin ennakoivasti myös pesua. Toiveissani oli nimittäin myös, että pussukka olisi konepesun kestävä. Langan vyöte kertoo, että materiaali kestäisi jopa 60 asteen herkkien/siliävien tekstiilien pesun. Kangasmerkin valmistaja taas antoi tuotteelleen pesuohjeeksi maltillisesti vain 30 asteen pesun. Joten... noh, pussukan valmistuttua kokeilin tehdä kompromissin ja pesetin tuotoksen 40 asteen hienopesussa ja pesupussin sisällä muun herkän pyykin ohessa. Hyvin selvisivät pesusta sekä pussukka että merkki, ja huolellisen kuivauksen jälkeen pussukka oli valmis käyttöönotettavaksi.

5. Kokonaisvaltainen huolellisuus (ja ylivarovaisuus) ja projektin vaiheet tiivistettynä:

Koska pussukan toteutus oli ajoittain hyppiväistä, yritin olla erityisen huolellinen ja varovainen, ja siitä syystä pidin virkatussa kappaleessa kaikki tiettyjä kohtia merkinneet silmukkamerkit ja langanpätkät paikallaan liki loppuun ja valmistumiseen asti, enkä "uskaltanut" edes katkaista lankaa ennen kuin olin tehnyt liudan muita asioita. Useamman kerran mietin: 'kyllä tämä virkattu kappale varmaan on valmis... vai onko? Onko vielä jotain mitä pitää huomioida etten sittenkin katkaise lankaa liian aikaisin?'. 

Lähes valmis pussukka, elementit alkavat olla valmiina, mutta pinnan koristevirkkausta ei ole vielä tehty, eikä vuorikangasta ei ole ommeltu eikä silmukkamerkkejä/merkkilanganpätkiä poistettu...

Kaiken kaikkiaan käytännön toteutus alustavan suunnittelun jälkeen eteni suurin piirtein seuraavassa järjestyksessä:

• virkkasin pussukan pohjan, sivut ja yläreunat. 
• työstin vuorikankaan; mittasin, leikkasin, ompelin kankaan muotoonsa sekä vetoketjun siihen.
• kangasmerkkiin liittyvät mietinnät ja merkin kiinnitys paikalleen samalla kun mietin toista asiaa (alla mainittu:) 
• pussukan ulkotaskun ja sen sulkuläpän tarkempi suunnittelu ja toteutus (virkattu erillisinä kappaleinaan, tässä kohtaa vasta "uskalsin" katkaista varsinaisessa pussukassa käytetyn langan), sekä ompelu paikalleen.
• koriste-piilosilmukoiden virkkaus pussukan ulkopintaan.
• kaikkien virkkauksessa olevien langanpäiden siistiminen ja varmistuminen siitä, että ylipäätään kaikki on "kunnossa" jotta voi edetä seuraavaan asiaan.
• vuorikankaan ompelu pussukan sisään. Tämä oli itse asiassa koko projektin viimeinen vaihe: sitä ennen pidin virkatussa kappaleessa kaikki tiettyjä kohtia merkinneet silmukkamerkit ja langanpätkät paikallaan vaikkei niitä tosiasiallisesti oltu enää hetkeen tarvittu. 
• ehdin lähes julistaa työn valmistuneeksi mutta silti jälkiaskartelin vielä vähän kangasmerkin parissa ja virkkasin lyhyen "tarttumislenkin" pussukan päätyyn (tämä oli helppoa vielä jälkikäteenkin).  

Valmista tuli tämän kuun alussa.

Mukavaa saada itse suunniteltu, hieman sieltä ja täältä lainattuja vinkkejä apuna käyttäen, käsityöprojekti toteutettua ja päätökseen - tosin ei tämä ehkä tässä vielä ole. :D

Mietteissäni on nimittäin myös ajoittain käväissyt ajatus ns. "Muumimamman käsilaukusta" - eli isommasta pussukasta tai kassista, jota voisi kantaa mukanaan "aina" ja "joka tilanteessa", ja johon mahtuisi sitten hieman enemmän ja suurempaa tavaraa, sekä sellaista jota aina tai melko usein tarvitsee, että myös sellaista jota voisi tarvita yllättävässä tilanteessa, eli niin kuin tarinoiden Muumimamman käsilaukku. ;-) Saa nähdä päädynkö joskus suunnittelemaan, jopa toteuttamaan tuollaisen projektin, vision toteuttamiseen ei toistaiseksi ole ollut pohjana oikeaa tarvetta, vaan kyseessä on ehkä enemmän ajatusleikki ja mukavuusasia... :D ... tästä voisikin rönsyillä mietiskelemään, että mitä kaikkea sitä kantaisi omassa "Muumimamman käsilaukussaan"?

Tulipa tästä pitkällinen jaaritus pitkällisestä käsityöprojektista, mutta ensi kerralla sitten jaaritellaan taas animaatojuttuja. En ole ehtinyt viime aikoina blogijuttuja työstämään koska loppukesä ja alkusyksy tuppaavat olemaan kiireisiä aikoja...